Minua pyydettiin radioon keskustelemaan sosiaalisen median yhteiskunnallisesta vaikutuksesta. En ole mediatutkija, mutta kunnon päivystävänä dosenttina otin ja menin.
Olemme kyllä vähän tökkineet sosiaalisen median käyttöä muutamassakin tutkimuksessa, joten asia ei ollut aivan outo. Olen sitä paitsi myös ns. kokemusasiantuntija eli esimerkiksi aktiivinen jaarittelija muutamien urheilulajien someryhmissä.
Pyyntö herätti pohtimaan sitä, millä tavoin sosiaalinen media oikeastaan on maailmaa muuttanut. Tiedeyhteisössä aiheesta ollaan suurinpiirtein kolmea mieltä: huonompaan suuntaan, parempaan suuntaan ja molempiin suuntiin.
Kielteisemmin suhtautuvat vetoavat usein siihen, että sosiaalinen media selkeästi heikentää keskittymiskykyämme (odotas, tuli viesti). Lisäksi some nakertaa yhteiskunnallista vakautta ainakin kahdella tavalla. Sitä käytetään tietoisesti ja taitavasti epäluottamuksen lietsomiseen. Toisaalta kielteiset tunteet ottavat somessa kierroksia myös itsestään. Erityisesti näin käy verkostoissa, joissa samat negatiiviset teemat toistuvat. Epäluulosta tulee hiljalleen pelkoa ja ärtymyksestä vihaa.
Monet tunnistavat tämän mekanismin, mutta sitä on silti vaikeaa torjua. Tunteet ovat somessa vahvoja kuin voima Darth Vaderissa.
Sosiaalisessa mediassa on myös kiusaamista, petoksia ja hyväksikäyttöä. Sekä tietysti loputtomasti narsistisia minäprojekteja, joissa keskiluokka tuottaa itsestään filtteröityä versiota. Sillä on ekologiset arvot ja varpaat valtameren rantahiekassa.
Somen hyötyihin uskovat huomauttavat usein, että keskittymistä on mahdollista opetella. Puhelimen ei tarvitse olla mukana aina ja kaikkialla.
He myös sanovat, että valheiden ja epäluottamuksen lisäksi sosiaalinen media on tuottanut uudenlaista poliittista ja sosiaalista vapautta. Siellä on alistetuille ja vaiennetuille sellaista julkista tilaa ja verkostoja, joita aiemmin ei kerta kaikkiaan ollut olemassa. Jopa varvasrantakuvien jakaminen voi tuottaa läheisille vilpitöntä hyvää mieltä ja iloa.
Ehkä vasta opettelemme somen käyttöä? Mahdollisesti osaamme vielä joskus puhua paremmin sen kieltä ja nähdä myös manipulaation ja nopeiden kohujen taakse, rakenteisiin ja ihmisiin saakka.
Sitä odotellessa on hyvä huomata, että somen merkityksen kasvu ei ole hävittänyt perinteisiä medioita, vaikka tätä välillä onkin uumoiltu. Journalistisen työn logiikkaa some on kyllä muuttanut. Toimituksien arkeen kuuluu uutisten jalostaminen tunteisiin vetoaviksi somesisällöiksi. Ne toimittajat, jotka osaavat tämän parhaiten, ovat merkittäviä yhteiskunnallisia vaikuttajia.