Pari vuotta Suomessa asuttuaan eräs ulkomaalainen tuttavani sanoi viimein ymmärtävänsä kesämökkeilyn idean. Vain niin vapaudutte kaikesta siitä talven vaatimasta teknologiasta, mitä ette enää edes huomaa, hän sanoi. Kaikkialla paitsi mökillä hallitsevat kolminkertaiset lämpölasit, termostaatit, Gore-Tex, lohkolämmitin ja tolppapaikka.
Sanotaan, että ihmisetkin muuttuvat kesällä rennommiksi. Se johtuu siitä, että lämmössä ja vehreydessä heidän valtansa lisääntyy. Ei enää luonto, vaan oma tahto, harkinta ja ehkä häveliäisyys määräävät, ollaanko vaatteissa vai ilman, sisällä vai ulkona, vedessä vai maalla. Vahvan on helppo hymyillä.
Jossain muistin syvyyksissä tuntuu asuvan uskomus siitä, että tämä tila voisi olla alkuperäinen tai jopa pysyvä. Sinne halutaan, kun kaupunkilainen kaipaa mökille, aikuinen lapsuutensa kesiin tai valistusfilosofi Rousseau luonnontilaansa. Tunnetuin esimerkki on tietysti Raamatun (tai Rauli Baddingin) Paratiisi. Vapaus ja vehreys ilman muiden tuomitsevia katseita, kunnes tapahtui jotain.
Jos se jokin saattoi tapahtua Kaksoisvirtainmaassa nykyisessä Irakissa, voisi se periaatteessa tapahtua myös Kemijokilaaksossa, mutta säiden puolesta vain heinäkuussa tai elokuun alussa.
Käärme on meillä kotoperäinen. Omenapuu on tuontitavaraa, mutta hilla yhtä hyvä symboli ahneudelle ja muille kuolemansynneille. Heikoin lenkki, ihminen, on samanlainen kaikkialla. Vapauden jälkeen seuraa lokakuu, pysäköinninvalvonta, kerrostalonaapurit, työkaverit ja siisti arkipukeutuminen.
Paratiisin jälkeen ei Eedenissäkään pärjätty ilman monia kieltoja. Ihminen voi olla sama, mutta kulttuurit erilaisia. Pohjoisen Euroopan näkökulmasta Raamatun lukuisissa säännöissä kiinnittää huomiota erityisesti yksi asia: niissä ei juuri puhuta alkoholista.
Pelkästään tämän puutteen paikkailuun kului iso osa Laestadiuksen ja monien muiden pohjoisten herätysliikkeiden johtajien elämäntyöstä. Jos kymmenen käskyä olisi ennen julkaisemista annettu heidän kommentoitavakseen, olisi parannusehdotuksia voinut tulla.
Esimerkiksi yksi viinan kanssa törttöilyä tehokkaasti estävä käsky tekisi Suomen oloissa lähes tarpeettomaksi 5. käskyn "Älä tapa", sillä ylivoimainen osuus henkirikoksista tehdään humalassa. Yhtä hyvin se luultavasti toimisi suhteessa 6. käskyyn "Älä tee huorin".
Väärän todistuksen sanominen lähimmäisestä tai hänen huoneensa, puolisonsa, palvelijoidensa tai karjansa himoitseminen on mahdollista milloin tahansa, mutta päihtymystilassa panettelusta ja kateudesta tulee pidäkkeetöntä ja siksi tavallista haitallisempaa.
Käskyjen loppupäätä voisi näin tiivistää ja 10. käskyksi lisätä esimerkiksi "Vesiselvänä vesillä" tai "Jos otat, et aja."
Silloin ei jäätäisi täysin jumalan selän taakse, vaikka Lapissa ei olisi enää yhtään poliisilaitosta.