Kolmoistutkinto kiinnostaa toisen asteen opiskelijoita selvästi aiempaa vähemmän.
Aiemmin Lapin koulutuskeskus Redun opiskelijoista jopa 90 prosenttia suoritti kolmoistutkinnon. Nykyään enemmistö suorittaa kaksoistutkinnon eli ammatillisen tutkinnon ja yo-tutkinnon.
Viime vuonna opiskelijoita hakeutui eniten yhdistelmäopintoihin matkailualalta ja liiketoiminnasta. Kolme vuotta sitten yhdistelmätutkinnon suosikkialat olivat sähkö- ja automatiikka sekä liikunnanohjaus.
Oulun seudun ammattiopistossa ammattilukion suosio on ollut viime vuosien aikana hienoisessa kasvussa.
– Käytäntö on vakiintunut, ja opiskelijat haluavat kehittää jatko-opintovalmiuksiaan. Teemme myös hyvää ja tiivistä yhteistyötä opetusta järjestävän Oulun Aikuislukion kanssa, kertoo Osaon vararehtori Raija Näppä.
Suosituimmat koulutusalat, joissa yhdistelmätutkintoja suoritetaan, ovat jo pitkään olleet sosiaali- ja terveysala sekä liiketoiminta.
Opetussuunnitelma muuttunut, kursseja kolmannes enemmän
Redun rehtori Taisto Arkko arvelee kolmoistutkinnon suosion laskun johtuvan siitä, että aikaisemmin ammattilukiossa käytettiin aikuislukion opetussuunnitelmaa, mutta sittemmin on siirrytty lukion nuorten opetussuunnitelmaan. Aikuislukiossa pitää suorittaa vain 48 lukiokurssia, kun nuorten opetussuunnitelmassa suoritettavia kursseja on 75.
Toisena syynä Arkko pitää sitä, että korkeakouluihin hakeuduttaessa enää ei pääosin tarvita lukion päättötodistusta vaan yo-todistus ja ammatillisen tutkinnon todistus riittävät.
Ennen ammattilukiovaihtoehto oli yhteishaussa omana hakukoodina, mutta nykyään opiskelija laittaa Opintopolku-järjestelmässä vain raksin ruutuun, mikäli hän haluaa suorittaa opintoja myös lukiossa.
Kun opiskelija aloittaa opintonsa ammattiopistossa, hänen kanssaan laaditaan HOKS eli henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma. Siinä vaiheessa selvitetään, kuinka paljon opiskelija suorittaa lukio-opintoja.
– Opiskelijan kanssa suunnitellaan pakollisten ja valinnaisten opintojen suorittaminen, aikataulutus, työpaikalla tapahtuva oppiminen sekä määritellään minkälaista ohjausta ja tukea opiskelijan arvioidaan tarvitsevan opintojensa aikana, Arkko kertoo.
Aikataulujen yhteensovittaminen haastavaa
Myös Osaolla valtaosa opiskelijoista suorittaa kaksoistutkinnon.
– Ammatillinen tutkinto on jo sinällään vaativa, ja aikataulujen yhteensovittaminen on kolmoistutkinnossa haasteellisempaa. Toki kolmoistutkinto lisää valmiuksia, mutta jatko-opintojen tai työelämän kannalta merkitys ei ole suuri verrattuna kaksoistutkintoon, Näppä sanoo.
Lukion puolelta on mahdollista ottaa myös yksittäisiä kursseja tai suorittaa jonkun tietyn aineen kurssit.
Tulevassa lukiouudistuksessa pakollisten kirjoitettavien aineiden määrä nousee neljästä viiteen. Arkkoa huolettaa arviot, että uudistus voi vähentää ammattilukion suosiota.
– Tosin Redussa ammattilukio-opiskelijat ovat kirjoittaneet keskimäärin viisi ainetta, eritoten reaaliaineita. Lukiouudistus asettaa kuitenkin lisäpaineita ammattilukiossa opiskeleville, hän sanoo.
Huoli tunnistetaan myös Osaolla.
– Tämä lisää yhteensovittamisen haasteita, ja on pohdinnan paikka, kuinka asia ratkaistaan, Näppä sanoo.
Redussa ei vielä vähimmäiskeskiarvoa
Osaolla keskiarvon alaraja ammattilukioon pääsylle on 7,5. Tällä halutaan varmistaa, että opiskelijalla on valmiuksia suoriutua opinnoista.
– Perustelluista syistä asiassa voidaan joskus harvoin poiketa, Näppä kertoo.
Redussa ei ole vähimmäiskeskiarvon rajaa ammattilukioon, mutta sekin saattaa olla tulossa.
– Redu ostaa lukiopalvelut Ounasvaaran lukiolta. Jos Ounasvaaran lukio asettaa rajoituksia, se on heidän päätettävissään, emmekä me voi asialle mitään, Arkko sanoo.
Opiskelija kertoo: "Lukion ruotsin opinnot houkuttelivat"
Pekka Suotulalla on kohta kaksoistutkinto suoritettuna, vain työharjoittelu puuttuu.
Sitä hän suorittaa parhaillaan Kirkon palvelukeskuksessa (Kipa) Oulussa, jossa hän on viihtynyt palkanlaskentatöiden parissa paremmin kuin hyvin. Harjoittelu loppuu toukokuussa.
Suotula opiskelee liiketoiminnan perustutkintoa Osaon Kaukovainion palveluyksikössä. Ylioppilastutkintonsa hän on jo suorittanut kahdessa osassa.
– Opiskelin lukiossa yhteiskuntaoppia, äidinkieltä, englannin ja ruotsin kieliä sekä lyhyttä matematiikkaa. Kirjoitin kaikki muut aineet, paitsi en ruotsia.
Ruotsin opiskelu oli kuitenkin yksi painava syy kaksoistutkinnon suorittamiseen.
– Valmistun taloushallinnosta. Ajattelin, että tulevaisuudessa, mikä työni tarkalleen ottaen sitten onkin, on välttämätöntä hallita virkamiesruotsi. Suomi on kaksikielinen maa. On perusteltua osata myös ruotsia. Koen, että osaan ruotsia ainakin paremmin kuin pelkän ammatillisen perustutkinnon suorittanut opiskelija. Ruotsin kieltä on ammatillisella puolella aika vähän, Seutula kertoo.
Hän päätyi opiskelemaan kaksoistutkinnon, eikä kolmoistutkintoa, koska lähes kaikki hänen kaverinsakin suorittavat kaksoistutkinnon.
– Ei olisi ollut kivaa jäädä yksin.
Seutula kertoo, että taloushallinnon opetusryhmästä, jossa hän opiskeli, noin puolet kävi ammattilukion.
– Sanotaan, että tämä on raskasta, niin se ei kyllä pidä paikkaansa. Välillä tuntuu rankemmalta, kun on tiukkoja koeviikkoja, mutta sitten se on taas ohi ja helpottuu. Kaikki on asenteesta kiinni.
Hän pitää kaksoistutkinnon suorittamista kolmessa vuodessa täysin mahdollisena. Seutulan mukaan opintoja helpottaa se, että ammattilukion opintoja luetaan hyväksi ammattiopiston perustutkintoon.
Se Suotulaa vähän harmittaa, etteivät arvosanat lukion ja ammattiopiston välillä hänen mielestään täysin korreloi keskenään.
– Ammattiopiston puolella arviointi on 1–3. Lukiosta saadut arvosanat muutetaan suoraan siten, että 9–10 on 3, 7–8 on 2 ja niin edelleen. Esimerkiksi lukiossa matematiikka on paljon vaativampaa kuin ammattiopistossa.
Valmistumisen jälkeen Suotula suorittaa asepalveluksen, minkä jälkeen hän suunnittelee hakevansa ammattikorkeaan tai yliopistoon.
Vaihtoehdot ammattilukiossa
Suoritetaan ammatillinen perustutkinto sekä ylioppilastutkinto.
Kolmoistutkinto
Suoritetaan ammatillinen perustutkinto, ylioppilastutkinto ja lukion oppimäärä.