Oulusta Göteborgin kautta Malmivaaraan eli Malmbergetiin muuttanut Eila Kääriä on seurannut pohjoisruotsalaista katoavaa kaivosyhdyskuntaa aitiopaikalta jo 30 vuoden ajan. Sinä aikana on ehtinyt tapahtua paljon.

- Voi, se on muuttunut kovasti. Ihmiset on vähentyneet, taloja ei huolleta, ja jos kadut ovat vähän syrjemmällä, niitä ei korjata, ne alkavat kasvaa ruohoa, Kääriä kuvaa kotikaupunkiaan, joka on hänelle kaikesta huolimatta rakas.