Kehitysyhteistyön määrärahoja tulee nostaa heti, kun taloustilanne sen sallii, toteaa kokoomuksen puoluehallitus torstaina hyväksymässään ulko- ja turvallisuuspoliittisessa kannanotossa.
Lännen Median haltuunsa saama kannanotto painottaa kokoomuksen sitoutuneen "tavoitteeseen nostaa Suomen kehitysyhteistyön määrä YK:n suosittamaan 0,7 prosenttiin bruttokansantuotteesta". Puoluehallitus ei kuitenkaan tarkemmin yksilöi niitä kriteereitä, joiden perusteella taloustilanteen voidaan katsoa mahdollistavan kehitysyhteistyömäärärahojen korottamisen.
Kannanoton mukaan "aikamme suurin yhteinen uhka on ilmastonmuutos", joka "muodostaa jo itsessään valtavan uhan koko maapallolle ja ihmiskunnalle mutta pahentaa myös muita ongelmia. Sään ääri-ilmiöt, kuivuus ja lämpeneminen vaikeuttavat ruoantuotantoa, pahentavat vesipulaa sekä vähentävät luonnon monimuotoisuutta. Kokonaisia saaria ja rannikkoalueita jää nousevan merenpinnan alle. Nämä tekijät pakottavat ihmisiä pois kotiseuduiltaan kasvattaen muuttoliikettä entisestään".
Muuten kannanotossa huomioidaan esimerkiksi idän ja lännen suhteiden kiristyminen, ääri-islamistisen terrorismin uhka, informaatiovaikuttaminen sekä Eurooppaan kohdistuva voimakas muuttoliike.
Kannanoton mukaan EU on Suomen tärkein kansainvälinen foorumi, mutta puolustusliitoksi siitä ei ole.
"Suomen tärkeimmät yhteistyökumppanit ovat muut EU-maat, erityisesti Ruotsi ja muut Pohjoismaat sekä Itämeren rantavaltiot ja Yhdysvallat. Samalla on huolehdittava toimivista naapuruussuhteista Venäjään", kannanotossa todetaan.
Suomen ja Ruotsin puolustusyhteistyötä tulisi kannanoton mukaan tiivistää, mutta Nato-jäsenyyttä yhteistyö ei voi korvata.
"Samalla on huolehdittava toimivista naapuruussuhteista Venäjään", kannanotossa sanotaan.