Paineet puheenjohtaja Alexander Stubbin haastamiseksi kasvavat kokoomuksessa.
Puheenjohtajakisasta ainakin toistaiseksi kieltäytynyt Jan Vapaavuori kertoo STT:lle, että hän on saanut "valtavan määrän" pyyntöjä asettua ehdolle. Hän ei kerro, ketkä häneen ovat olleet yhteydessä, mutta kyselyitä on hänen mukaansa tullut niin eduskuntaryhmästä, kenttäaktiiveilta kuin kannattajiltakin. Pyyntöjä on tullut varsinkin viime viikon aikana.
Vapaavuori kertoi kirjansa julkistamistilaisuudessa torstaina, ettei hän ole haastamassa Stubbia. Samaan hengenvetoon hän lisäsi, että "elämässä ei pidä koskaan sanoa ei koskaan".
- Mutta tämä näyttää nyt hyvin todennäköiseltä, että näillä mennään, Vapaavuori muotoili.
Keskustelu kokoomuksessa viriävästä puheenjohtajakisasta lähti liikkeelle, kun kansanedustaja, liikemies Harry Harkimo kertoi vähän aikaa sitten harkitsevansa ehdokkuutta.
Stubb itse on kertonut haluavansa jatkaa puolueen johdossa. Puheenjohtajatilannetta Brysselissä kommentoinut Stubb kertoo suhtautuvansa tilanteeseen rauhallisesti.
- Kokoomus on maailman hienoin kansanliike, ja ymmärrän hyvin, että myös puheenjohtajan paikalle on tunkua. Jos sattumoisin joku lähtee mukaan kisaan niin tervetuloa vaan, Stubb sanoi.
Puheenjohtajaspekulaatioiden taustalla voi olla pettymys puolueen saavutuksiin hallituksessa. Tyytymättömyyttä on ollut esimerkiksi maakuntahallinnosta ja siitä, että paikallinen sopiminen etenee vaivalloisesti.
Muutamakin kokoomuspoliitikko arvioi, että puolueessa on nyt hetki, jolloin kisan mahdollisuutta arvioidaan ja varteenotettavat ehdokkaat seuraavat tilannetta.
Kokoomuksessa pohditaan, voisiko esimerkiksi Harkimon lähtö ehdokkaaksi saada muitakin liikkeelle. Vielä maaliskuun puolivälissä voi kuitenkin olla liian aikaista ilmoittautumisille, sillä kokoomuksen puoluekokous on vasta kesäkuun toisena viikonloppuna. Mahdollista on sekin, että spekulaatiot puheenjohtajan vaihdosta laimenevat hiljalleen.
Vapaavuori arvioi, että puheenjohtajakisan syntymiseksi on olemassa paljon merkkejä.
- Silloin kun pääsee valloilleen laajempi keskustelu siitä, pitääkö puheenjohtajaa vaihtaa vai ei, uskon, että on kaikkien etu, myös istuvan puheenjohtajan, että tilanne selkeytyy, Vapaavuori sanoo ja huomauttaa, että usein tilanne selkeytyy vain kunnon kisan kautta.
Vapaavuori suomii varsinkin viime hallitusta torstaina julkaistussa kirjassaan Puoliholtiton Suomi. Onnistuneen politiikanteon edellytyksenä hänen mukaansa on, että maassa on vahva pääministeri ja valtiovarainministeri.
Näin oli hänen mukaansa Esko Ahon (kesk.) ja Paavo Lipposen (sd.) hallitusten aikana, mutta tämän jälkeen "tällaista onnellista tilannetta" ei ole ollut.
Juha Sipilän (kesk.) hallituksella on hänestä sentään olennaisesti paremmat menestymisen mahdollisuudet kuin Jyrki Kataisen monipuoluehallituksella.
- Nähtäväksi jää, onko heillä myös riittävää johtajuutta ja kyvykkyyttä.
Hallitusohjelman iso linja ja talouspolitiikan suuntaviivat ovat Vapaavuoren mielestä oikeita. Selkeänä virheenä hän pitää kuitenkin koulutuksen isoja leikkauksia.
- On helppo sanoa, että kaikkialta pitää säästää, mutta se on myös viesti siitä, että ei ole osattu tai uskallettu priorisoida.
Edellisen hallituksen elinkeinoministeri Jan Vapaavuori (kok.) käynnistää tuoreessa kirjassaan kunnolla likapyykin pesun viime hallituksen riitaisista väleistä.
Vapaavuori kertaa viime hallituksen kompastelua torstaina ilmestyneessä kirjassaan Puoliholtiton Suomi (Otava). Euroopan investointipankin varapääjohtajana nykyään toimiva Vapaavuori arvioi nelivuotisen olleen menetetty jakso Suomen talouden kääntöyrityksissä.
- Kataisen hallitukselle oli käytännössä ylivoimaista luoda uskoa ja luottamusta ympärilleen jo sen takia, etteivät sen keskeiset osapuolet luottaneet toisiinsa. Monista perustavaa laatua olevista asioista oltiin myös eri mieltä.
Vapaavuori toimi elinkeinoministerinä Jyrki Kataisen (kok.) ja Alexander Stubbin (kok.) hallituksissa 2012–2015.
Loppukeväästä 2014 hallituksen pakkaa sekoittivat entisestään puheenjohtajavaihdokset kokoomuksessa ja SDP:ssä, kun Alexander Stubb korvasi Jyrki Kataisen ja Antti Rinne Jutta Urpilaisen.
Rinteellä oli Vapaavuoren mukaan kova tarve saada aikaan saavutuksia, mikä tuli näkyviin varsinkin syksyn budjettivalmistelussa. Tuoreen valtiovarainministerin omat budjettilinjaukset johtivat yhteentörmäykseen talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa.
- Haukuin valtiovarainministeri Antti Rinteen talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa syksyllä 2014 niin tulikivenkatkuisin sanakääntein kuin osasin ja kehtasin. Maltoin toki mieleni enkä korottanut ääntäni, Vapaavuori kertaa.
Hallituskaudella Vapaavuori kertoo silti ottaneensa eniten yhteen vihreiden puheenjohtajan Ville Niinistön kanssa.
- Niinistöllä oli Kataisen hallituksessa ikävä tapa yrittää nostaa itsensä muita ministereitä ylemmäksi ja uhata ministerikollegoitaan asian viemisellä puheenjohtajien pöytään, jos hänen vaatimuksiinsa ei suostuta.