Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes on myöntänyt Geologian tutkimuskeskus GTK:lle luvan malminetsintään Lätäsenon ja Hietajoen alueelle Käsivarteen. Lupa on voimassa neljä vuotta. Kyseinen alue kuuluu osin Naturaan ja myös soidensuojelualueeseen. Lupa-alueen pinta-ala on noin 390 hehtaaria.
Tämä on ensimmäinen kerta, kun malminetsintälupa myönnetään saamelaisalueelle nykyisen kaivoslain aikana. GTK laittoi luvan vireille vuonna 2014 ja sen jälkeen eri tahot ovat antaneet lausuntonsa asiasta. Enontekiön kunta ja Lapin liitto ovat puoltaneet lupaa, mutta Saamelaiskäräjät ja alueen poromiehet vastustavat kairauksia.
Saamelaiskäräjien toinen varapuheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso korostaa Lapin radion haastattelussa (12.7.) alueen olevan poronhoidolle tärkeä eikä alue sen takia sovellu kaivostoimintaan.
Saamelaiskäräjät pitää lupaa myös ennakkotapauksena. Saamelaiskäräjillä pelätään, että nyt kun pää on saatu auki, lupia heltiää malminetsintään myös muualta saamelaisalueelta.
Voimassa olevan lain mukaan lupaa malmietsintään, kullanhuuhdontaan tai kaivoksen perustamiseen ei saa myöntää, jos se alueen muiden käyttömuotojen kanssa olennaisesti heikentää edellytyksiä harjoittaa perinteisiä saamelaiselinkeinoja.
Saamelaiskäräjät on viime aikoina jyrkästi vastustanut malminetsintää ja myös kullanhuuhdontaa saamelaisalueella. Porotaloudelle on kiistatta haittaa, mikäli malminetsintä loppujen lopuksi johtaa kaivoksen perustamiseen. Koko yhteiskunnan näkökulmasta kaivoksen tuomat hyödyt saattavat kuitenkin olla selvästi haittoja suuremmat.
Nyt kysymys on siitä, voiko pirulle antaa pikkusormen? Myönnetty lupa mahdollistaa näytteiden ottamisen kairaamalla sekä mahdolliset geofysiikan maastomittaukset. Tutkimukset on tarkoitus tehdä talvella, joten isoja jälkiä ei jää.
Kaivoksen avaamiseen ei ole lupaa ja kokemukset osoittavat, että tutkimukset harvoin johtavat kaivoksen avaamiseen. Natura-alueelle lupa ei helpolla heltiä, vaikka malmiesiintymä olisi erittäin lupaava.
Tässä tapauksessa kysymys onkin ennen kaikkea siitä, kuinka paljon Saamelaiskäräjien sana painaa, kun pohjoisimman Lapin maankäytöstä päätetään. Tämä liittyy suoraan kiistaan siitä, pitäisikö Suomen ratifioida ILO-sopimus. Toistaiseksi eduskunta ei ole ollut siihen valmis. Loppua tälle kiistelylle ei ole näköpiirissä.