Presidentti Sauli Niinistö sai kutsun Valkoiseen taloon Itämeren tulevien sotaharjoitusten takia, arvioi Suomen entinen Yhdysvaltain-suurlähettiläs Jukka Valtasaari Lännen Medialle .
Syyskuussa Ruotsi järjestää suurimmat sotaharjoituksensa kymmeniin vuosiin, ja osittain samaan aikaan Venäjä ja Valko-Venäjä pitävät mittavan harjoituksen lähialueella.
–Huomio kiinnittyy strategisessa, sotilaallisessa ja poliittisessa suunnittelumielessä Suomen alueelle. Tämä on hyvin normaali keskusteluaihe juuri nyt. Turvallisuuspolittiinen huomio on meidän alueellamme, mikä juontaa juurensa myös etelämmäksi Ukrainaan, Valtasaari sanoo.
–Kun puhutaan turvallisuudesta laajemmin kuin maantieteellisesti, arktinen alue on keskeinen, ja Suomi on Arktisen alueen puheenjohtaja.
Edellisen kerran tasavallan presidentti tapasi Yhdysvaltain presidentin kahden kesken vuonna 2002, kun presidentti Tarja Halonen tapasi silloisen presidentin George Bushin .
Sen jälkeen kahdenkeskisiä tapaamisia ei ole ollut 15 vuoteen. Miksi Halosta ei kutsuttu uudestaan Valkoiseen taloon?
–Meidän koko huomiomme oli Euroopassa, ja iso kuva oli helppo. Kylmän sodan jälkeinen aika tuotti Suomen kannalta vain hyvää tulosta. Emme ole ainoa valtio, joka menee Valkoiseen taloon, vaan on lähes 200 muutakin. Pitää löytyä aihe, josta puhua.
Valtasaaren mielestä tapaaminen olisi järjestynyt, jos olisi tullut hätä.
–Kuten Max Jakobson sanoi: On hyvä, että emme ole otsikoissa. Tämä toimi Halosen kohdalla, mutta nyt tila on kiristynyt itä-länsisuhteissa. Se ei ole kumppanuutta, kuten kylmän sodan jälkeen, vaan vastakkain olemista, Valtasaari sanoo.
–Vastakkainolossa hoidetaan vakautta, ja yhteistyössä asioita voidaan viedä eteenpäin. Vakauden miettiminen on iso asia nyt Pohjois-Koreassa ja Itä-merellä.
Yhteistyötä myös ilman kriisiä
Entinen valtiosihteeri Jukka Valtasaari toimi parikymmentä vuotta Yhdysvalloissa suurlähettiläänä ja YK-tehtävissä. Hän uskoo, että Sauli Niinistön ja Donald Trumpin elokuun lopun tapaamiseen liittyy myös se, että Yhdysvallat on arvioinut Euroopan merkitykselliseksi oman turvallisuutensa kannalta.
Valtasaaren mukaan Yhdysvallat on korostanut yhteistyötä Pohjoismaiden ja Baltian maiden kanssa siitä asti, kun Barack Obama vieraili Tukholmassa vuonna 2013 ja Virossa vuonna 2014. Sauli Niinistö oli mukana, kun Pohjoismaiden johtajat tekivät vastavierailun Valkoiseen taloon keväällä 2016.
–Yhdysvaltojen mielestä turvallisuuspoliittinen yhteistyö on tärkeää, eikä se riipu institutionaalisista kysymyksistä kuten Nato-jäsenyyksistä, Valtasaari toteaa.
–Tätä ei saa lukea niin, että alueella olisi turvallisuuspoliittista kriisiä. Ei tarvitse sanoa kuten sotilaat, että jokaisessa kriisissä on mahdollisuus. On mahdollisuuksia ilmankin kriisiä. Harrastamme yhteistyönvaraista turvallisuuspolitiikkaa, ja tässä sitä piisaa.
Valtasen mukaan kutsut Valkoiseen taloon ovat tarpeen ja välttämättömiä ongelmatilanteissa, mutta niitä voi tulla muulloinkin.
–Kun yhdessä hoidetaan vakautta, täytyy käydä dialogia. Kun Martti Ahtisaari ja Mauno Koivisto kävivät Valkoisessa talossa, erityisiä ongelmia ei ollut. Oli yhdessä hoidettavia asioita, kuten Ahtisaarella Kosovo. Koiviston aikaan keskustelu käytiin siitä, miten käy Neuvostoliiton kanssa. Silloin suuri kiinnostuksenaihe oli meidän näkemyksemme alueen turvallisuudesta.