Mauno Koivisto oli vuosikausien ajan Suomen tunnetuin lentopalloilun harrastaja. Koivisto tutustui lentopalloon ensimmäisen kerran jatkosodan aikana vuonna 1943, presidentti kertoi Lentopalloliiton uudelleen julkaisemassa haastattelussa vuodelta 2009.
– Olin silloin jalkaväessä ja olimme rintaman takana vuoromme mukaisesti ja osallistuimme puolustuslaitosten rakennustöihin. Joku sitten toi lomalta tullessaan mukanaan pallon ja silloin ensimmäisen kerran kuulin puhuttavan lentopallosta, Koivisto muisteli.
– Kentän rajat tehtiin nuorista koivuista ja silloin varmasti tiesi onko pallo sisällä vai ulkona. Silloin pelatessa oppi myös kaikkia vääriä tapoja, pallon kantamista, verkossa roikkumista ja niin edespäin. Pallojakin tuli jostain, en tiedä mistä, mutta eivät ne koripalloja olleet tai jalkapalloja. Silloin lentopallo oli ainoa pallopeli, jota voitiin ajatella rintamalla pelattavan.
Aluksi lentopallo oli ulkopeli, ja kun sisälle päästiin, jouduttiin aluksi pelaamaan ahtaissa koulujen saleissa.
– Silloin pelattiin muun muassa yhdessä pienessä salissa, jossa oli piano seinän vierustalla. Silloin sovittiin, että jos pallo osuu valkoisiin koskettimiin, niin se on sisällä ja jos mustiin, niin se on ulkona, Koivisto vitsaili.
Koivisto muistetaan erityisesti Sikariporras-joukkueesta. Se pantiin pystyyn, kun Lentopalloliitto perusti 5-sarjan, josta ei voi pudota.
– Se oli meille sopiva sarja. Sikariportaaseen tuli sitten sellaisia tirehtöörejä ja sikarinpurijoita, Koivisto kertoi.
Koiviston väitettiin joskus muuttaneen valtiovierailujen ohjelmia siten, että pääsi välillä pelaamaan lentopalloa.
– Ei se mahdotonta ole, ei se mahdotonta ole, Koivisto sanoi mutta ilmoitti ettei muista tällaista tapausta.
– Lentopallo on siitä hyvä harrastus, että saa välillä touhun poikki. Saa tuulettaa ajatuksia, kun on kiireistä ohjelmaa, Koivisto sanoi silloisella 66 vuoden lentopallokokemuksella vuonna 2009.