Koi­ra­hyök­käys jäi ah­dis­ta­maan mieltä – tor­nio­lai­sen Sofia Par­ta­sen kesä muut­tui, kun iso koira hyök­kä­si hänen kimp­puun­sa ja tappoi Par­ta­sen Nu­ga-koi­ran

Sofia Partasta pelottaa liikkua kodin ulkopuolella.
Sofia Partasta pelottaa liikkua kodin ulkopuolella.
Kuva: Taina Nuutinen-Kallio

Torniolainen Sofia Partanen oli juuri muuttanut mukavaan rivitaloyksiöönsä yhdessä viisivuotiaan pomeranian-rotuisen Nuga-koiran kanssa.

– Muuttopäivänä lähdin käyttämään Nugaa kävelyllä. Minulla oli vilu, joten palasin takaisin hakemaan paksumpaa takkia. Kaveri tuli pihaan. Saman tien huomasin, että tien päässä oli suurikokoinen koira irti, Partanen muistelee päivää kesäkuun loppupuolelta.

Partanen nosti äkkiä kolmekiloisen koiransa syliin.

–Ajattelin, että pääsemme livahtamaan, ennen kuin koira huomaa meidät. Se kuitenkin näki meidät ja lähti juoksemaan suoraan kohti hyökäten olkavarteeni kiinni. Koira oli älyttömän iso ja se retuutti kovaa. Ajattelin, etten saa kaatua, koska sitten käy tosi pahasti, hän kertoo.

Koira puri Partasta niin kauan, että hänen kätensä löysäsi Nugasta. Sen jälkeen koira kävi Nugan kimppuun.

Koira otti Nugaa kiinni selästä ja retuutti sitä voimakkaasti.

Viereisen rivitalon päädystä nuori tyttö juoksi avuksi, samoin lähistöllä asuva koiran omistaja, joka vei koiransa pois tilanteesta.

Nuga oli kuitenkin ehtinyt jo kuolla.

Vaikka Sofia Partasella oli paksu takki yllään, olivat koiran hampaat ehtineet tehdä karua jälkeä hänen käsivarteensa. Sairaalassa käsi paikattiin kahdellatoista tikillä.

Tapahtuman jälkeen Partanen on pähkäillyt, mitä tehdä. Pitäisikö tehdä rikosilmoitus? Mikä rikosnimike edes olisi kyseessä? Useammalta taholta häntä kehotettiin hoitamaan asia sovittelun kautta.

– Jos lähdemme oikeuteen, kestäisi asian käsittely kauan. Oman toipumisenikin kannalta ajattelen sovittelun olevan järkevämpää, Partanen pohtii.

Henkilökohtaisena avustajana työskentelevä Partanen joutui jäämään sairauslomalle.

– Hermo on vaurioitunut. Isoin haava ulottui lihakseen asti. Olen joutunut syömään paljon särkylääkkeitä. Hermokipulääkkeet vähentävät kipua pois, mutta niissä on ikäviä sivuoireita, kuten pääkipua ja huimausta. Käsi ei toimi, mutta toivon, että fysioterapiasta on apua. Tällä hetkellä lääkärit eivät pysty ennustamaan, tuleeko käsi kuntoon.

Partasen kimppuun hyökänneen koiran omistaja on kertonut Partaselle, että koira on lopetettu.

– Halusin nähdä asiasta todistuksen. Näen unta, että koira tulee minua vastaan.

Partaselle jäi tapahtuneesta pelkoja, joita hän on käynyt läpi traumaterapiassa. Ulkona liikkuminen pelottaa, jopa ovesta ulos astuminen tuntuu pahalta. Jos vastaan tulee iso koira, sen näkeminen kauhistuttaa.

– En ole ikinä ennen pelännyt koiria. Siinäkin hetkessä, kun koira juoksi meitä kohti, niin ajattelin, että se tulee meitä vain nuuhkimaan. Tunnistin kuitenkin rodun, ja se teki minut varovaiseksi.

Myös yksin oleminen on pelottanut, mutta onneksi Partasen perhe ja ystävät ovat olleet hänen tukenaan eikä hänen ole tarvinnut nukkua öitä yksin. Etenkin sisko ja hänen miehensä ovat olleet apuna.

Nuga-koira oli ilopilleri, kertoo Sofia Partanen.
Nuga-koira oli ilopilleri, kertoo Sofia Partanen.
Kuva: Sofia Partasen kotialbumi

Koiran hyökkäys oli ohi nopeasti, eivätkä tapahtumat ole tarkkoina Partasen päässä.

– Onneksi kaverini oli paikalla ja näki kaiken. Hän hälytti ambulanssin ja puhui poliisin kanssa. Hän pystyi auttamaan minua asioiden hoitamisessa. Äitini tuli heti paikalle, kun kuuli tapahtuneesta. Siskon poikakaveri huolehti Nugan ruumiista. Hän oli tutkinut Nugaa ja huomannut, että sillä oli selkäranka poikki.

Sofia Partanen toivoo, että jokainen koiranomistaja tai koiran hankkimista suunnitteleva suhtautuisi vakavasti koiran pitämiseen ja kouluttamiseen.

– Toivottavasti juttu herättäisi edes yhden ihmisen siihen, että koiria ei päästettäisi irti ja jokainen koiran hankkimista suunnitteleva miettisi, minkä rotuisen koiran hän hankkii.

Partasen ja hänen koiransa kimppuun hyökänneen koiran omistaja ei halua esiintyä tässä jutussa. Asia ahdistaa häntä ja hän kertoo, että hyökkäyksen tehnyt koira on lopetettu.

Sofia Partasen käsi näytti sairaalareissun jälkeen tältä. Juuri onnettomuuden jälkeen otetut kuvat ovat liian järkyttäviä lehdessä julkaistavaksi.
Sofia Partasen käsi näytti sairaalareissun jälkeen tältä. Juuri onnettomuuden jälkeen otetut kuvat ovat liian järkyttäviä lehdessä julkaistavaksi.

Tarvitsevatko isojen koirien omistajat ajokortin?

Puheenjohtaja Sami Kokkonen Tornion Kennelkerhosta kertoo, että kerho järjestää vuosittain useamman koirien tapakasvatuskurssin. Kurssit ovat peruskursseja, varsinaisille ongelmakoirille kurssit eivät ole tarkoitettu.

– Koiran kanssa kannattaa tulla kursseille pentuvaiheessa noin viiden kuukauden ikäisenä, kun pennulla on kaikki rokotukset annettuna.

Kokkonen suosittelee kursseja tuoreille koiranomistajille, eikä niistä ole haittaa kokeneemmillekaan. Tapakasvatuskursseilla koirat sosiaalistuvat toisien koirien kanssa ja omistajat saavat työkaluja koiran kasvattamiseen ja kouluttamiseen.

– Omistaja on aina vastuussa koirastaan. Se pitää muistaa. Vastuuta ei voi siirtää kenellekään muulle. Koiraa hankittaessa pitää olla tietoinen siitä, mihin on alkamassa. Pitää harkita millainen rotu itselle soveltuu ja mitä on itse valmis tekemään koiran kanssa, Kokkonen tähdentää.

Julkisuudessa on puhuttu niin sanotusta koira-ajokortista. Helsingin eläinsuojeluyhdistys on esittänyt, että isojen koirarotujen omistajilla pitäisi olla koira-ajokortti. Esimerkiksi Keski-Euroopassa tietyn rotuisten koirien omistajat joutuvat todistamaan pätevyytensä koiranpidossa.

– En ota kantaa ajokorttiin, mutta henkilön soveltuvuuden varmentaminen koiranomistajaksi olisi hyvä. Tosin soveltuvuustestien järjestäminen ja valvonta voi olla haasteellista. Kyllä jokaisen koiran hankkimista harkitsevan pitää itse tarkoin miettiä, soveltuuko koiran omistajaksi ja sopiiko rotu itselle.

Kokkonen muistuttaa, että läheskään kaikkia koiria ei ole esimerkiksi rekisteröity Kennelliiton alaisuuteen.

Mikä rikos koirahyökkäyksissä kyseessä – rikoskomisario suosittelee sovittelua

Rikoskomisario Mari Eerola Lapin poliisilaitokselta toteaa, että koirahyökkäystapauksissa hyökkäävän koiran omistaja on automaattisesti vahingonkorvausvelvollinen.

Laissa on useampikin eri kohta, joita hyökkäystapauksissa voidaan soveltaa.

Kyse on eläimen vartioimatta jättämisestä silloin, jos omistaja tietää, että oma koira on arvaamaton.

Vahinkoja voi myös tapahtua, koska aina omistajalla ei ole tietoisuutta koiran käyttäytymisestä. Taajama-alueilla ja yleisillä paikoilla kyse on silloin järjestysrikkomuksesta. Taajama-alueiden ulkopuolella, 1.3.–19.8. välisenä aikana kyse on metsästyslainsäädännön rikkomisesta.

Mikäli koira vahingoittaa ihmistä, puhutaan vammantuottamuksesta, jos koira tappaa ihmisen, kyse on kuolemantuottamuksesta.

Lapissa koiriin liittyviä järjestysrikkomuksia oli 40 vuosina 2014-2019, metsästyslainsäädännön rikkomisia 2016-2019 oli 34, eläimen vartioimatta jättämisiä 20 vuosina 2015-19.

Koiran lopettamista voi vaatia vain syyttäjä, jolloin tuomioistuin tekee päätöksen. Vain hyvin harvoin eläin lopetetaan eläimen kiinniottamista koskeva poliisilain 2. luvun perusteella. Yleensä silloinkin kyse on esimerkiksi hirvestä, ei yleensä koskaan koirasta.

Mari Eerola kertoo, että eläinhyökkäysasioissa osapuolille suositellaan usein sovittelua.

Korjattu koiran rotu 14.8. klo 15.26.

Tarvitsevatko isojen koirien omistajat koira-ajokortin?
Taina Nuutinen-Kallio

Puheenjohtaja Sami Kokkonen Tornion Kennelkerhosta kertoo, että kerho järjestää vuosittain useamman koirien tapakasvatuskurssin. Kurssit ovat peruskursseja, varsinaisille ongelmakoirille kurssit eivät ole tarkoitettu.

– Koiran kanssa kannattaa tulla kursseille pentuvaiheessa noin viiden kuukauden ikäisenä, kun pennulla on kaikki rokotukset annettuna.

Kokkonen suosittelee kursseja tuoreille koiranomistajille, eikä niistä ole haittaa kokeneemmillekaan. Tapakasvatuskursseilla koirat sosiaalistuvat toisien koirien kanssa ja omistajat saavat työkaluja koiran kasvattamiseen ja kouluttamiseen.

– Omistaja on aina vastuussa koirastaan. Se pitää muistaa. Vastuuta ei voi siirtää kenellekään muulle. Koiraa hankittaessa pitää olla tietoinen siitä, mihin on alkamassa. Pitää harkita millainen rotu itselle soveltuu ja mitä on itse valmis tekemään koiran kanssa, Kokkonen tähdentää.

Julkisuudessa on puhuttu niin sanotusta koira-ajokortista. Helsingin eläinsuojeluyhdistys on esittänyt, että isojen koirarotujen omistajilla pitäisi olla koira-ajokortti. Esimerkiksi Keski-Euroopassa tietyn rotuisten koirien omistajat joutuvat todistamaan pätevyytensä koiranpidossa.

– En ota kantaa ajokorttiin, mutta henkilön soveltuvuuden varmentaminen koiranomistajaksi olisi hyvä. Tosin soveltuvuustestien järjestäminen ja valvonta voi olla haasteellista. Kyllä jokaisen koiran hankkimista harkitsevan pitää itse tarkoin miettiä, soveltuuko koiran omistajaksi ja sopiiko rotu itselle.

Kokkonen muistuttaa, että läheskään kaikkia koiria ei ole esimerkiksi rekisteröity Suomen Kennelliittoon.