Koillisväylän kautta kulkeva Euroopan ja Aasian välinen tietoliikennekaapeli olisi poliittisesti ja teknisesti mahdollista toteuttaa, todetaan liikenne- ja viestintäministeri Anne Bernerille luovutetussa selvityksessä. Selvityksen teki Suomen entinen pääministeri Paavo Lipponen yhdessä Tietoliikenteen ja tietotekniikan keskusliiton FiComin entisen toimitusjohtajan Reijo Sventon kanssa.
Selvityksen mukaan keskeisillä mailla, kuten Venäjällä, Kiinalla, Japanilla ja Norjalla, on kiinnostusta olla hankkeessa mukana.
- Kaikissa maissa ymmärrettiin hankkeen tarve ja oltiin valmiita olemaan suopeita esimerkiksi vaadittavia viranomaislupia kohtaan. Samalla pidettiin tärkeänä hankkeen aitoa liiketoimintamahdollisuutta ja yksityisten tahojen osallistumista hankkeen rahoittamiseen, kertoo Lipponen LVM:n tiedotteessa.
Liikenne- ja viestintäministeriön mukaan kaapeli nopeuttaisi toteutuessaan merkittävästi Euroopan ja Aasian välistä tietoliikennettä ja vastaisi kasvavaan kapasiteettitarpeeseen.
Anne Berner kertoo olevansa sitoutunut viemään hanketta ripeästi eteenpäin.
- Hankkeen toteutumisella on suuri merkitys muun muassa pankeille, peliteollisuudelle ja esineiden internetin kansainväliselle kehitykselle. Koillisväylän kaapelin ja Itämerenkaapelin yhdistäjänä Suomella olisi erinomainen mahdollisuus muodostua kansainväliseksi dataliikenteen solmukohdaksi, Berner sanoi.
Keskustan kansanedustaja, Arktisen parlamentaarikkokonferenssin Suomen valtuuskunnan puheenjohtaja Katri Kulmuni katsoo, että Suomen tulisi ottaa Koillisväylän tietoliikennekaapelin edistäminen yhdeksi ensi toukokuussa alkavan Arktisen neuvoston puheenjohtajuuskauden kärkihankkeeksi.
- Tietoliikennekaapeli Kiinasta ja Japanista Koillisväylän kautta Norjaan ja edelleen Suomen kautta muualle Eurooppaan on valtava hanke, mutta se vähentäisi olennaisesti Euroopan ja Aasian välisen tietoliikenteen viivettä. Varmojen tietoliikenneyhteyksien merkitys vain kasvaa tulevaisuudessa, Kulmuni toteaa.
Haasteena yksityisyyden suoja ja rahoitus
Selvityksessä esiin tulleet haasteet liittyivät muun muassa tietoturvaan ja hankkeen rahoitukseen. LVM:n mukaan tietoliikenteestä vastaavan yhtiön tulisi olla neutraali toimija, joka pystyisi huolehtimaan myös yksityisyydensuojasta. Kaupalliset tahot ovat puolestaan halunneet varmistua siitä, ettei hankkeen toteuttamiselle ole poliittisia esteitä.
Selvitysmiehet ehdottavat, että seuraavassa vaiheessa tulisi perustaa monikansallinen projekti tai yritys, joka veisi hanketta eteenpäin. Tähän vaiheeseen tarvittaisiin noin 4–6 miljoonan euron rahoitus tarkempien suunnitelmien toteuttamiseksi.
Tietoliikennekaapelin merenalainen osuus koostuisi noin 10 500 kilometrin pituisesta yhteydestä. Se kulkisi Japanista ja Kiinasta Venäjälle, Kuolan niemimaalle ja Norjan Kirkkoniemeen. Kaapelihankkeen taustalla on venäläinen Polarnet-yhtiö.