Kiistoja poikineen suuren sotaharjoituksen järjestäminen Suomessa varmistui perjantaina. Presidentin ja valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen ministerivaliokunta linjasi, että Puolustusvoimien vuoden 2021 kansallisen pääsotaharjoituksen yhteydessä pidetään laaja kansainvälinen harjoitus.
Linjauksen mukaan tavoitteena on vahvistaa Suomen puolustusta ja valmiutta sekä harjoitella kansainvälisen avun vastaanottamista ja yhteistoimintakykyä. Puolustusministeriön ylijohtajan Janne Kuuselan mukaan harjoitukseen kutsutaan kumppanimaita Euroopasta ja Pohjois-Amerikasta. Tulijoiden määrää hän ei lähde vielä arvioimaan, koska kutsujakaan ei ole vielä lähetetty.
– Se on kaikkien puolustushaarojen yhteisharjoitus, eli se koskee maa-, meri- ja ilmavoimia. Painopiste on maavoimien toiminnassa, Kuusela kertoo.
Yksi varma osallistuja lienee Ruotsi. Puolustusministeri Peter Hultqvist on jo aiemmin viestittänyt maansa olevan kiinnostunut harjoittelusta Suomessa.
Noin 20 000 sotilasta
Harjoituksen kokonaisvahvuudeksi on tässä vaiheessa arvioitu 20 000 sotilasta. Näin se olisi samaa luokkaa kuin Ruotsin viimesyksyinen Aurora-harjoitus, johon puolustusministeri Jussi Niinistö (sin.) on toistuvasti viitannut perustellessaan vastaavan harjoituksen tarvetta Suomessa. Niinistön mukaan kansainvälisen avun antamista ja vastaanottamista pitää harjoitella, koska ne ovat Puolustusvoimien uusia lakisääteisiä tehtäviä.
Välillä myös suursotaharjoitukseksi kutsutusta harjoituksesta syntyi porua viime syksynä, kun puolustusministeri Niinistön katsottiin kiirehtineen asioiden edelle ennen harjoituksesta päättämistä ja keskustelua presidentti Sauli Niinistön kanssa. Marraskuun alussa ministeri Niinistö tapasi amerikkalaisen virkaveljensä James Mattisin Helsingissä ja kertoi tälle Yhdysvaltain olevat tervetullut osallistumaan Suomen tulevaan sotaharjoitukseen.
