Pikaviestipalvelu Telegramin ylläpitäjiä on työskennellyt Suomessa viime vuosien aikana, kun Telegram on hakenut itselleen uutta kotipaikkaa.
–Nykyisin olemme Dubaissa, mutta olemme kokeilleet monia paikkoja. Suomessa olemme työskennelleet useita kuukausia viime vuosien aikana, kertoo Telegramin tiedottaja Markus Ra Lännen Medialle.
Venäläistaustainen Telegram ajautui Venäjällä vaikeuksiin, koska Venäjän valtio vaati sitä luovuttamaan käyttäjätietoja. Telegram kieltäytyi vetoamalla yksityisyyden suojan tärkeyteen.
–Monet Telegramin ydinkehittäjistä ovat syntyneet Venäjällä, mutta he eivät voi kutsua Venäjää kodikseen tällä hetkellä. Toivottavasti Venäjällä kunnioitetaan jonain päivänä yksityisyyden suojaa ja lakia niin paljon, että voimme avata toimiston Venäjällä, Telegram tiedotti syyskuussa.
Telegram on ollut otsikoissa myös sen takia, että se on ollut terroristien suosiossa. Keskusrikospoliisi vahvisti viime viikolla Lännen Medialle, että Turun elokuisen puukotusiskun pääepäilty Abderrahman Bouanane käytti videomanifestinsa julkaisemiseen juuri Telegramia (LM 26.10.). Myös terroristijärjestö Isisin on raportoitu käyttävän Telegramia.
Telegram markkinoi yhtenä vahvuutenaan sitä, että sen palvelussa voi lähettää hyvin salattuja viestejä. Viestipalvelulla oli vuoden 2016 alussa noin 100 miljoonaa käyttäjää.
Pikaviestipalvelut puhuttavat nykyisin paljon turvallisuusnäkökulmasta. Viranomaiset haluavat päästä käsiksi terroristien viestintään, mutta pääsy esimerkiksi pikaviestipalveluiden tietoihin olisi yksityisyyden suojan kannalta tuhoisaa.
–Pikaviestipalveluista keskustellaan paljon esimerkiksi Euroopassa. Pohdinnassa on esimerkiksi se, voisiko terrori-iskuja estää, jos viranomaiset pääsevät viestipalveluihin käsiksi. Oma kysymyksensä on, miten bisnestä tekevät palveluntarjoajat tähän suhtautuvat. Pelisäännöt ja tasapaino ovat haussa, sanoo Aalto-yliopiston kyberturvallisuuden professori Jarno Limnéll.
Yksityisyyden suojan ja turvallisuusnäkökulmien välistä ristiriitaa joutuvat todennäköisesti monessa maassa sovittelemaan poliitikot. Kenelle annetaan pääsy yksityisiin tietoihin, jos annetaan? Ja miten tietoja säilytetään?
Näihin ja moniin muihin kysymyksiin otetaan Suomessakin kantaa lähiaikoina, kun uusi tiedustelulainsäädäntö menee lausuntovaiheesta eteenpäin.
