"Nyt luetaan kumpikin tämä kirja, ja sitten keskustellaan." Jokseenkin tähän tapaan oli kirjoitettu joululahjakirjan kansilehdelle.
Paketista paljastunut Dostojevskin klassikkojärkäle Rikos ja rangaistus oli Roope Kannisen lahja lapsuudenystävälleen Lauri Sarviaholle .
–Valitsin Rikoksen ja rangaistuksen siksi, että se on niin kliseinen sivistyneiden ihmisten teos, Kanninen kertoo.
Kirjasivistystä hankkimassa
Kesäisenä perjantai-iltana pöydällä on Albert Camus'n Sivullinen ja hieman olutta. Tuuletin hurisee ja parvekkeen ovi on raollaan. Pienessä yksiössä meinaa olla tukalaa.
Puitteet ovat sivuseikka: kolmikymppisten miesten lukukerhossa pääosassa on yhteisesti luettu kirja, josta keskustellaan heti tapaamisen aluksi.
Oululaiskaverusten perustama Sivistyneiden ihmisten cirjakerho eli Sick syntyi tammikuussa 2017.
Yhdessä on luettu klassikkoja ja Nobel-kirjailijoita, kuten Gabriel García Márquezin Sadan vuoden yksinäisyys ja Hermann Hessen Lasihelmipeli , mutta myös Patricia Cornwellin kaltaisia dekkaristeja.
Jäseniä kerran kuussa kokoontuvassa kirjakerhossa on kuusi, mutta kaikki eivät pääse tällä kertaa paikalle.
Naisvaltainen harrastus
Miehiä on kyllä jäseninä naisvaltaisissa lukupiireissä, mutta vain miehistä koostuvat, Sickin kaltaiset kirjallisuuskerhot ovat harvinaisuus.
Kirjallisuuspiirit ovat tyypillisesti vanhempien, koulutettujen naisten harrastus. Toimittaja Suvi Aholan Lukupiirien Suomi -väitöstutkimuksessa (2013) oli mukana 149 lukupiiriä. Niiden jäsenistä yli 90 prosenttia oli naisia.
Lukupiirien jäsenten yleisimpien ammattiryhmien joukossa on naisvaltaisia aloja, kuten opettajia, sairaanhoitajia, lääkäreitä, toimittajia ja sihteereitä.
Ystävien lukupiirit suosittuja
Sick-kerhon perustajajäsenet, oikeustieteen opiskelija Kanninen ja sosiaalityöntekijänä työskentelevä Sarviaho ovat tunteneet toisensa vauvaikäisestä saakka, mutta myös muut jäsenet ovat heidän pitkäaikaisia ystäviään.
Juuri ystävien keskenään muodostamat lukupiirit ovat suosituimpia, mutta myös työkavereiden perustamat kirjallisuusryhmät näkyivät esimerkiksi Aholan vuonna 2009 keräämässä aineistossa.
Oulun yliopistossa ja ammattikorkeakoulussa koulutus- ja kehittämistehtävissä työskentelevien naisten lukupiiri on toiminut vasta vuoden verran.
Viiden naisen tiivis porukka on kokoontunut tällä kertaa Tytti Tenhulan saunakamariin.
He ovat saaneet kirjalähetyksen suoraan kirjailija Jukka Takalolta, jonka esikoisromaani, Kuoleman nimi on Saab 96, on seuraava kirjavalinta.
Työkiireet verottavat lukemista
Useat ovat havahtuneet aikuisiällä siihen, että lukemiselle ei tahdo jäädä aikaa. Lukupiirissä sekin asia usein korjaantuu.
–Porukalla lukeminen motivoi. Nyt luen kerhon ulkopuolellakin paljon, Sickin Kanninen toteaa.
Työporukan naiset ovat havainneet perhe- ja työkiireiden verottaneen lukemista. Parin kuukauden välein kokoontuva lukupiiri on innostanut kaikkia.
Työtoveruus näkyy joskus kirjavalinnoissakin: yliopiston yt-neuvottelujen aikaan kirjavalinnaksi osui yt-neuvotteluja työantajan ja duunarin näkökulmasta käsittelevä Miika Nousiaisen Metsäjätti .
Molemmissa piireissä mukaan saa tulla, vaikka ei olisi ehtinyt lukea kirjaa, sillä ainahan voi intoutua tarttumaan siihen.
Kerää kirjanystävät yhteen
Lukupiirin voi perustaa kuka tahansa kokoamalla kirjallisuudesta kiinnostuneita ihmisiä yhteen.
Kokoontumispaikaksi kannattaa valita viihtyisä tila, jossa voi keskustella häiriöttä. Jos tapaaminen ei onnistu piiriläisten kotona, tiloja voi kysellä kirjastoista, kahviloista tai kansalaisopistoista.
Yhteisesti sovitut periaatteet helpottavat toimintaa: kannattaa miettiä esimerkiksi, miten suhtaudutaan tarjoiluihin, jutellaanko piirissä myös henkilökohtaisia asioita ja millaista sitoutumista osallistujilta vaaditaan.
Jotkut piirit tekevät yhteisiä kulttuurimatkoja ja vierailevat yhdessä kirjamessuilla.
Ohjattuja lukupiirejä löytyy esimerkiksi kirjastoista ja seurakunnista. Myös netissä toimii lukuisia kirjaryhmiä.
