Poika tekee omatoimisesti matematiikan läksyjä kotinsa keittiössä. Hän on väsynyt ja vihainen.
Päässä pyörii miljoonia kysymyksiä, itsesyytöksiä ja vihaa kiusaajia kohtaan. Jopa niin suurta vihaa, että 12-vuotias haluaisi lähettää kiusaajat Ouluun ja Jyväskylään, sillä siellä on kuulemma lähimmät lastenkodit.
- Tai haluttaisi lyödä heitä puukolla. Loppuisikohan tämä sitten, poika uhoaa.
Raa’at sanat ovat lapsen äidin mukaan merkki siitä, että lapsi on lopen uupunut. Pojan mieli on muuttunut ahdistuneeksi ja pelokkaaksi – jopa aggressiiviseksi.
- Pelko yltyi siinä vaiheessa, kun kiusaajat kävivät täällä kotona. He löysivät vara-avaimen ja aukaisivat kodin oven. Heittelivät lumipalloilla ja kananmunilla talomme ikkunoita ja hakkasivat kepeillä seiniin. Yöaikaan häiriköitiin puhelinsoitoilla. Harmittaa, etten heti ymmärtänyt mistä oli kysymys, pojan isä jatkaa.
Nyt koti on saanut rauhan, kun häiriköivän pojan isä puuttui tilanteeseen.
- Mutta pelko jäi. Turvallisuudentunne on menetetty. Kiusaaminen on tullut jo kotiin asti, äiti jatkaa.
Wilma huutaa tuntimerkintöjä
Koulukiusaaminen alkoi paheta pari vuotta sitten. Miksi? Sitä perhe ei tiedä.
- Se on sellaista haukkumista ja lyömistä. Välissä yritän lähteä tilanteista pois, mutta se ei auta. Sitten menee hermot. Jos suutun ja annan heille selkään, tilanne rauhoittuu hetkeksi. Mutta jos menen välituntivalvojan luo, se ei auta mitään. Kiusaaminen vaan jatkuu ja jatkuu, poika kertoo kiusaamisesta.
- Kun poika räjähtää, on sota pystyssä. Lapsemme on sellainen tulisielu, joka raivostuu, kun tarpeeksi kauan kiusataan. Pojat painivat ja hakkaavat toisiaan. Kerran lapsi otti tuolin käsiinsä ja heitti sen kiusaajia kohti, pojan äiti kertoo.
Wilma on huutanut punaisella tuntimerkintöjä rauhattomuudesta. Poikia on istutettu jälki-istunnoissa ja rangaistu rangaistusten perään.
Opettajan kanssa on allekirjoitettu KivaKoulu-sopimuksia, mutta todellista apua tilanteeseen ei ole tullut.
- Me kolmen pojan vanhemmat olemme yrittäneet hakea ratkaisuja asiaan. Yhden kiusaajan isä jopa pyysi, että hänen poikansa siirtyisi toiselle luokalle tai joustoluokalle, jotta rauha laskeutuisi. Parin kolmen viikon ajan näin tehtiin ja kaikki oli hyvin, äiti sanoo.
Pian kiusaaja palautettiin takaisin omaan luokkaansa ja tilanne palasi entiselleen.
Anteeksiantaminen on liian vaikeaa
Kotioloissa poika on aika hiljainen lapsi, joka tykkää kalastuksesta, metsästyksestä ja touhuista moottoreiden parissa. Koulumenestys on ollut myös ihan hyvä.
- On minulla yksi kaveri. Hän on mukava. Ja nuo naapurin papat. Heidän kanssaan korjaan mopoja. Muutoin olen aika paljon täällä kotona, poika sanoo.
Lapsi myöntää olevansa kiusaajia kohtaan katkera. Hän ei voi kuvitella, että he tulisivat enää ikinä toimeen keskenään, vaikka asiat saataisiin ratkeamaan. Anteeksiantaminen on liian vaikeaa.
- Meillä on täysin toivoton olo, emmekä enää tiedä mitä tehdä. Olemme ottaneet yhteyttä opettajiin, vanhempiin, koulukuraattoriin ja jopa koulutoimenjohtajaan, mutta ongelma vaan jatkuu ja jatkuu. Kunpa joku saisi pojan avautumaan ja puhumaan, äiti sanoo.
- Tämä tilanne on päästetty liian pitkälle. Pojan mielenterveys alkaa jo kärsiä, isä jatkaa.
Sovittelusta haetaan koulurauhaa
Perhe oli maanantaina yhteydessä Lapin sovittelutoimistoon ja sieltä on luvattu tulla apuun. Sovittelun kautta pyritään saamaan koulurauha aikaan.
- Pelkään, ettei se johda mihinkään, sillä olemme yrittäneet sovittelua niin monta kertaa. Olemme kuitenkin valmiita ihan kaikkeen, tarpeen vaatiessa jopa koulun vaihtoon, mikäli muu ei auta, isä sanoo.
- En ymmärrä miksi minun täytyy vaihtaa koulua ja kiusaajat saavat jatkaa tutussa ympäristössä, lapsi sanoo.
- Toivon vain, että asiaan tulisi joku päätös ja joku aikuinen uskaltaisi oikeasti tehdä lopun tälle kaikelle.
Pojan nimeä ei mainita jutussa yksityiselämän suojan vuoksi .
Kiusatun torniolaispojan koulun rehtorilla ei ole mahdollisuutta puhua kiusaamisasiasta yksilötasolla, sillä hänen tulee huolehtia salassapitovelvollisuudesta. Kiusaustilanteissa on mukana useita osapuolia ja jokaisen yksityisyyden suojaa on kunnioitettava.
- Näitä ongelmia ei voi ratkoa vain sormia napsauttamalla. Teemme kaikkemme koulukiusaamisen estämiseksi.
Rehtorin mukaan jokainen koulussa ilmenevä kiusaustilanne on otettava vakavasti ja niihin on reagoitava välittömästi.
- Olemme lisänneet välituntivalvontaa, tehneet tapauskohtaisesti ekstrajärjestelyjä, käyneet luokissa läpi yhteisiä pelisääntöjä ja olemme myös pyrkineet ryhmäyttämään lapsia monin eri tavoin. Meillä on käytössä toimintamalli, minkä mukaisesti kiusaustapauksia selvitetään, rehtori taustoittaa.
Koulukiusaaminen on kouluissa asia, mistä puhutaan ja mikä puhututtaa. Kiusaamista näkyy erityisesti erilaisissa sosiaalisissa medioissa, kuten whatsappissa.
- Monesti kouluissa selvitelläänkin tapauksia, jotka ovat saaneet alkunsa vapaa-ajalla, mutta ne jatkuvat myös koulussa.
Rehtorin mukaan 12-vuotiaan pojan kiusaaminen on ajautunut pattitilanteeseen. Rehtorin mukaan nyt on tärkeintä saada lapsi nopeasti takaisin kouluun.
- Perusopetuslain mukaan meillä on vastuu puuttua tapauksiin ja taata lapsille koskemattomuus ja työrauha. Joskus olemme siirtäneet oppilaita rinnakkaisluokalle, mutta tällä hetkellä se ei ole mahdollista. Meillä on jo ollut ekstrajärjestelyjä ja uusia suunnitellaan, jotta oppilaan oikeudet toteutuvat.