Kasvupaikan pohjoisuudella on vaikutusta tyrnin fenolisiin suoja-aineisiin, todetaan tuoreessa väitöstutkimuksessa.
Kittilässä vuosina 2007‒2013 tuotettujen suomalaisten tyrnimarjojen PA-pitoisuudet olivat kaksinkertaiset verrattuna Turun Satavassa kasvatettuihin samaa alkuperää oleviin marjoihin.
Erot johtuivat tuoreen väitöskirjan mukaan erityisesti erilaisista valaistus- ja lämpöolosuhteista sekä sademääristä.
Myös kasvin alkuperällä oli merkitystä. MSc Wei Yangin väitöstutkimuksessa selvisi, että pohjoismaista alkuperää olevien, Suomessa ja Kanadassa kasvatettujen tyrnien polymeeristen proantosyanidien (PA) määrät olivat suurempia kuin venäläistä ja kiinalaista alkuperää olevien marjojen.
