Kit­ti­län 150-vuo­tis­juh­lin­ta käyn­tiin kes­ki­viik­ko­na –sa­mal­la jul­kis­te­taan Jukka Pul­ju­jär­ven suun­nit­te­le­ma "Ahman vuosi"

Kittilässä vietetään 150-vuotisjuhlaa vuoden aikana useissa tapahtumissa. Kaikki alkaa keskiviikon pääjuhlallisuuksista.  

Ennen keskiviikon iltajuhlaa on erilaisia juhlatilaisuuksia kirkonkylällä kunnan toimipisteissä.

Kunnan virallinen vastaanotto pidetään päivällä, ja sinne on kutsuttu kunnan yhteistyökumppaneita. Kuntalaisille tarjotaan kakkukahvit kello 12 ja 14 välisenä aikana kunnantalolla, kirjastolla ja terveyskeskuksessa. Juhlatarjoilua järjestetään myös päiväkodeissa, kouluissa ja hoivakodeissa.

Ennen iltajuhlaa viidellesadalle ensimmäiselle tarjotaan käristyskeittoa yläkoulun ruokasalissa kello 16.-17.45. Kaikille avoin Kittilä 150 vuotta -pääjuhla pidetään lukion salissa kello 18 alkaen ja juhlakahvit tarjoillaan yläkoulun ruokasalissa kello 20.

 Juhlavieraita vastaanottamassa ovat vs. kunnanjohtaja Sanna Ylinampa , sivistystoimenjohtaja Tiina Nikander-Koivukangas , nuorisovaltuuston puheenjohtaja Henri Karhula ja juhlatoimikunnan puheenjohtaja Ahti Ovaskainen.

Tilaisuuden ja juhlavuoden siunaa kirkkoherra Mika Niskanen , tervehdykset kuullaan kunnanvaltuuston puheenjohtaja Aki Nevalaiselta sekä kansatieteen professori Helena Ruotsalalta Turun yliopistosta.

Särestöniemi-museon johtaja Anne Koskamo pitää lyhyen katsauksen Kittilän historiaan. Tilaisuuden juontaa emeritus sivistystoimenjohtaja Mauri Tammela .

 Juhlavuoden ilme julkistetaan juhlassa

Juhlapäivänä paljastuu myös jotain uutta, varta vasten Kittilälle suunniteltu juhlavuoden ilme, Ahman vuosi. Se on kittiläläislähtöisen suunnittelijan Jukka Puljujärven käsialaa, ja illan juhlassa hän kertoo lisää tilaustyöstään.

Juhlassa julkistetaan myös Kittilän nimikkolajit, jotka yleisö on saanut äänestää helmikuussa 2018.

Juhlassa halutaan tuoda esille kittiläläisten ja kittiläläislähtöisten osaamista, ja juhlassa on huomioitu kulttuuripitäjänä tunnetun Kittilän eri taiteenalojen osaajia.

Musiikkia juhlassa on lukuisilta taidokkailta kittiläläisiltä tai entisiltä kittiläläisiltä musiikintekijöiltä ja esiintyjiltä, juhlaväelle esiintyvät mm. Jukka Lampela , Kittilän pelimannit ja kuoro, RallaGroup ja monet muut. Lukion pihaa koristaa Pekka Jussilan lumiveistos.

Yhdessä maalaavat kuvataiteilijat Raisa Raekallio ja Misha del Val aloittavat kahden tilausteoksen maalaamisen Kittilän kunnalle Kittilän juhlapäivänä.

Kittilä 150 -juhlavuosi tulee näkymään tulevissa tapahtumissa kautta koko kunnan. Kittilän kunnan kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntatoimet myöntävät juhlavuoden aikana sadan euron suuruisia avustuksia kylissä järjestettäviin, kaikille avoimiin tapahtumiin.

 Juhlan järjestelyistä vastaa kulttuuritoimi ja Kittilä 150 -juhlatoimikunta.

Päivän tarkempi ohjelma löytyy sivulta www.kittila.fi/kittila-150-vuotisjuhla

 

Historiaa

Kunnallishallinto Kittilään vuonna 1868

Keisarillisen Majesteetin Armollinen Asetus kunnallishallituksesta maalla julkaistiin 6.2.1865. Asetuksen tarkoituksena oli erottaa kirkollisten ja maallisten asioiden hoito toisistaan.

Maalliset asiat siirrettiin kirkkopitäjiltä kunnallishallinnon vastuulle hengellisten asioiden ja väestökirjanpidon jäädessä seurakunnille.

Kunnallishallintoon siirtymiselle annettiin aikaa kolme vuotta, mutta Lapissa ei ollut siirtymäaikaa. Kittilän kappelikunnan pitäjänkokouksessa käsiteltiin kunnallishallinnon perustamista ensimmäisen kerran jo syyskuussa 1867 mutta lopullinen päätös asiasta tehtiin pitäjänkokouksessa 23.3.1868.

Kittilän kuntakokouksen varaesimieheksi valittu Fredrik Paksuniemi kirjoitti 2.4.1868 Oulun läänin kuvernöörille ”Kunnallishallituksen lopullisesta järjestämisestä” Kittilässä ja nimesi maaliskuun kokouksessa valitut kunnan luottamushenkilöt. Kuvernööri julkaisi kesäkuussa 1868 virallisen kuulutuksen 12 kunnan perustamisesta, joihin myös Kittilä sisältyi.

Lähes kaikki kunnat oli perustettu 1870-luvun puoliväliin mennessä, vaikka paikoin muutosta vastustettiin taloudellisten rasitusten pelossa. Lapissa Kittilä oli ensimmäisten kunnallishallinnon perustaneiden joukossa, esimerkiksi Rovaniemi siirtyi kunnallishallintoon vuonna 1867.

Osa Lapin pitäjistä harasi pitkään vastaan, esimerkiksi Kittilän vanha emäseurakunta Sodankylä teki päätöksen vasta vuonna 1892.

Kittilän ensimmäinen kuntakokous pidettiin 11.7.1868 Pietulan talon pirtissä.

Ilmoita asiavirheestä