Kis­so­ja, kum­mi­tuk­sia ja kur­pit­so­ja: Ter­va­nie­mien pihalla iloi­tel­laan hal­lo­ween-ko­ris­tein

Tanja ja Marko Tervaniemi koristelevat pihansa joka vuosi halloweenin kunniaksi

Musta koristekissa seisoo selkä köyryssä terassin kaiteella. Pimeässä sen silmät kiiluvat punaisina. Maassa on muovinen hautakivikoriste ja sen vieressä rötköttää luuranko-ukkelin yläosa.

Ylös haudasta. Tämä koriste reagoi ääneen ja alkaa liikkua, kun sille juttelee.
Ylös haudasta. Tämä koriste reagoi ääneen ja alkaa liikkua, kun sille juttelee.
Kuva: Pekka Aho

"Tämä reagoi ääneen. Kun sille juttelee, se lähtee liikkeelle", Tanja Tervaniemi kertoo.

Ush. Onneksi on valoisaa ja onneksi valokuvaaja-Pekka on rohkea. Hän lupaa käydä kokemassa mörkösyötin illemmalla.

Tervaniemen perheen talo Rantavitikalla on kuulu halloween-koristeluistaan. Ja itse asiassa myös jouluvaloistaan.

"Meillä on tässä jouluna sellainen "mini-Disneyland" eli tosi paljon jouluvaloja."

Talonväki on huomannut, että erityisesti lapset tykkäävät jäädä ihastelemaan pihan antia. Aikuisten palaute on kahtalaista.

"Jotkut tykkää ja jotkut ei", Tervaniemi hymähtää.

Tuliaisia. Iso osa koristeista on ostettu Saksasta ja Amerikasta, koska Suomessa tarjonta on vielä vähäistä, Tanja Tervaniemi sanoo. ”Toiset tuovat matkoilta jotakin muuta, me tuomme koristeita.”
Tuliaisia. Iso osa koristeista on ostettu Saksasta ja Amerikasta, koska Suomessa tarjonta on vielä vähäistä, Tanja Tervaniemi sanoo. ”Toiset tuovat matkoilta jotakin muuta, me tuomme koristeita.”
Kuva: Pekka Aho
Shhhh!
Shhhh!
Kuva: Pekka Aho

Tanja Tervaniemi päätyi halloweenin viettäjäksi lapsensa myötä. Tyttärelle ja hänen kavereilleen järjestettiin mieleenpainuvia juhlia. Talo oli koristeltu teeman mukaan katosta lattiaan, ja ohjelmassa oli mitä jännittävimpiä tehtäviä.

Tervaniemen mukaan niissä juhlissa tärkeintä on ollut lasten ilo, johon halloween on antanut hyvän kehyksen.

"Silloinhan aikuisella on hyvä olla, kun lapsella on iloa", perheenäiti sanoo.

Tanja Tervaniemen mukaan elämässä pitää olla iloa. Halloweenia hän päätyi viettämään, kun tyttärelle järjestettiin halloween-juhlia.
Tanja Tervaniemen mukaan elämässä pitää olla iloa. Halloweenia hän päätyi viettämään, kun tyttärelle järjestettiin halloween-juhlia.
Kuva: Pekka Aho
"Jotkut tykkää ja jotkut ei", Tanja Tervaniemi kommentoi pihansa saamaa palautetta.
"Jotkut tykkää ja jotkut ei", Tanja Tervaniemi kommentoi pihansa saamaa palautetta.
Kuva: Pekka Aho

Tervaniemen mukaan heidän halloweenin-vietossaan yhdistyvät hänen ammattinsa lastentarhanopettajana sekä työkokemus viihdealalta ja sirkuksesta. Hänen mielestään elämässä pitää olla iloa. Räävikäs halloween-tunnelmointi vainajien muistoa kunnioittavana pyhäinpäivänä ei ole ristiriitaista.

"Oli ilojuhla tai surujuhla, niin suomalaiset itkevät. Jos voi itkun lisäksi nauraa, se on vain hyvä asia. Jokaisesta asiasta pitäisi saada iloista ja positiivista mieltä."

Oman maun mukaan. Pihan halloween-koristelu on perheen yhteinen projekti, joka tehdään sen mukaan, mitä oma maku ja mielikuvitus kulloinkin sanovat.
Oman maun mukaan. Pihan halloween-koristelu on perheen yhteinen projekti, joka tehdään sen mukaan, mitä oma maku ja mielikuvitus kulloinkin sanovat.
Kuva: Pekka Aho

Toimittajalta: Vuoden paras juhlapäivä uskonnottomalle kasvissyöjälle

Tästä on kyse

Sadonkorjuuta ja vainajien muistelua

Loka–marraskuun vaihde on sadonkorjuun ja vainajien muistelun aikaa.

Suomessa muinainen sadonkorjuujuhla on ollut kekri, jolloin muun muassa peloteltiin vainajien henkiä.

Pyhäinpäivä on katoliseen perinteeseen pohjautuva kristittyjen vainajien muistelupäivä.

Pyhäinpäivä on monissa maissa 1.11., mutta Suomessa sitä vietetään 31.10.–6.11. välisenä lauantaina.

Halloween on kehittynyt eurooppalaisten kelttien muinaisesta vuodenaikajuhlasta. Suomessa se tunnetaan amerikkalaisessa, eri kulttuurien tapoja yhdistävässä muodossaan.

Suomessa Halloweenia juhlitaan yleensä lokakuun viimeisenä viikonloppuna.

Ilmoita asiavirheestä