Kirvat ja sie­ni­tau­ti tekevät koi­vuis­ta kaljuja

Osa Lapin koivuista on jäänyt tänä kesänä lähes lehdettömiksi. Esimerkiksi Rovaniemellä Urheilukadulla, lentokentän tienvarrella ja Urheilukadulla on paljaita puita.

Koivuja kiusaa Luonnonvarakeskuksen erikoistutkijan Risto Jalkasen mukaan kaksi eri ilmiötä.

- Koko maassa koivuista on löydetty sienitautia, jota kutsun hattutaudiksi. Se jättää puun latvaosiin vähän vihreää, mutta alaosat ovat paljaana. Koivu siis harsuuntuu.

Toisessa puiden vaivassa niiden oksat ja runko mustuvat. Sen aiheuttavat lehtikirvat.

- Puun pinta on täynnä kirvojen tuottamaa tahmeaa mesinestettä. Se on hyvä kasvualusta nokihärmäsienelle, joka värjää puun pinnan mustaksi, Jalkanen kertoo.

Kun kirvoja on paljon, puun lehdet käpristyvät ja tippuvat pois.

Koivujen kohtalo ei paljaasta ilmeestä huolimatta ole sinetöity. Vaikka ne näyttävät kuolleilta, ne eivät sitä välttämättä ole.

- Kun puussa on yksikin vihreä lehti, se tarkoittaa, että puu elää ja tuottaa lehtivihreää.

Paljaan koivun oksaa kannattaa Jalkasen mukaan väännellä.

- Jos se ei rasahda poikki, vaan taipuu hyvin mukana, puu on edelleen elävä. Sieni hyötyy puusta, kun se elää.

Katastrofin paljas puu kokee, jos kesän aikana tulee pitkä hellejakso, eikä sada ollenkaan.

Osa koivuista näytti Jalkasen mukaan huonokuntoisilta jo vuosi sitten. Jos sen oksa rapsahtaa heti poikki, kun sitä taittaa, se on merkki siitä, että puu kuivuu ja kuolee.

- Viime tammikuun kylmällä jaksolla saattoi olla vaikutusta asiaan. Puu ei ollut riittävän vahva kestämään sitä ja sienitautia.

Koivu saattaa toipua sienitaudeista jo muutaman vuoden sisällä.

- Luonnossa on se hyvä ominaisuus, että se uusiutuu, kun sille antaa aikaa.

Kaikki sienitautien kiusaamat koivut eivät välttämättä tokene ihan vuodessa, mutta muutamassa jo.