Suomessa kehitellään ja kokeillaan aika ajoin uusia menetelmiä, joilla yritetään parantaa vesistöjen kuntoa. Suomen ympäristökeskuksen kehittämispäällikkö Tero Väisänen ei ole tutustunut tarkemmin EM-mutapalloihin, mutta hänen mukaansa kaikki kunnostustöihin liittyvät keksinnöt ovat tervetulleita.
–Suomessa on paljon ihmisen vaikutuksesta rehevöityneitä järviä. Kaikki rehevöitymisen vähenemiseen tähtäävä on positiivista, Väisänen sanoo.
Väisäsen mukaan suomalaisilta löytyy talkoohenkeä, kun on kyse vesistöjen kunnostamisesta.
–Esimerkiksi Littoistenjärvellä vapaaehtoiset sukeltajat hakivat kaloja pois. Kunnostamisessa on useita ulottuvuuksia: jos kyläyhdistys aktivoituu, se lisää myös järven ympärillä olevien kanssakäymistä. Toiminnan täytyy kuitenkin olla tavoitteellista, ketään ei kiinnosta nojailla haravan varteen.
Yksi mutapallojen ja Littoistenjärven kemikaalikäsittelyn tarkoituksista on veden kirkastaminen. Littoistenjärven kirkas vesi nousikin käsittelyn jälkeen yleisen ihmettelyn aiheeksi.
Väisänen ei pidä veden kirkastamista oleellisena. Hänestä on tärkeämpää hallita kokonaisuutta, kuten sitä, että ravinteet ovat tasapainossa, eivätkä sinilevät kuki.
–Silloin järvi kelpaa monen ihmisen käyttötarkoituksiin. Meillä ei ole kovin montaa luontaisesti kirkasta järveä tai lampea. Missä niitä ei luontaisesti ole, ei niitä pitäisi tavoitella keinotekoisesti.
Väisäsen mukaan Suomen vesistöjen ruskea väri johtuu humuksesta ja sameus valuma-alueiden savipitoisuudesta.
