Markkinatilanteen rutistus näkyy kirjakauppojen toiminnassa Lapissakin.
Lapin Kansan tietojen mukaan esimerkiksi Suomalainen Kirjakauppa on lopettamassa Torniossa Rajalla-kauppakeskuksessa sijaitsevan myymälän.
Suomalaisen Kirjakaupan toimitusjohtaja Minna Kokka ei kommentoi liikkeen mahdollista päättämistä tai sen jatkamista. Hän kuitenkin kertoo yleisesti, että koko Suomessa ketjun painotukset voivat muuttua. Sekä tuotteita että asiakasvirtoja täytyy optimoida.
– Meillä on sekä kauppakeskuksissa että kivijalkatiloissa toimivia liikkeitä.
Suomen Kirjakauppaliiton toimitusjohtaja Laura Karlsson sanoo, että kirjakaupan lopettamispäätös ei ole nykyään mitenkään poikkeuksellinen tieto. Kirjakauppojen määrä on ollut laskussa.
Yksi tuleva haaste kirjakaupoille on hallituksen päätös pidentää oppivelvollisuutta. Se tarkoittaa sitä, että oppikirjakauppa siirtyy muille tahoille, kuin kirjakauppoihin.
– Koulutuksen merkitys on tietenkin asia erikseen, mutta oppikirjojen ostaminen koulua varten on myös opettanut tietyn ikäluokan käyttämään kirjakauppoja, Karlsson sanoo.
Erikoiskauppa pulassa
Suomen kirjailijaliiton toiminnanjohtaja Suvi Oinonen muistuttaa, että erikoiskauppa yleensäkin on nykytilanteessa puristuksissa.
– Laajan valikoiman kaupat, joissa on asiantunteva libristien henkilökunta, ovat vähenemässä. Me totta kai toivomme, että verkosto säilyisi mahdollisimman kattavana, mutta mekään emme voi markkinavoimille mitään.
Yksi kilpailun puristaja ovat marketit. Karlssonin mukaan markettien myyntiosuus kirjoista on vakiintunut noin 20 prosenttiin. Oinonen nostaa esille sen, että marketeissa valikoima on paljon kapeampi.
– Marketit ottavat vain pienen osan ilmestyvistä nimikkeistä, Oinonen muistuttaa.
Oinosen mielestä erikoistuneessa kirjakaupassa oleellista on etsiskelyn ilo. Karlsson kertoo, että vähän alle puolet kirjakaupan asiakkaista on sellaisia, jotka päättävät vasta kaupassa, mitä ostavat.
– He ovat saaneet jostain virikkeen, että hakevat kirjan luettavakseen. Ajanviettotutkimusten mukaan suomalaiset pitävät lukemisesta.
Suunta ei tiedossa
Kirjakauppa-ala on muuttumassa voimakkaasti, mutta mitään selkeää suuntaa ei voi sanoa vielä löytyvän.
– Voi kun olisikin selvä tieto, mihin suuntaan ala on menossa! Loppujen lopuksi kuluttaja päättää, mitä tapahtuu, Karlsson sanoo.
Maailmalla nousevia virtauksia voi havaita esimerkiksi Isosta-Britanniasta, missä kivijalkakauppa on elpynyt jonkin verran. Yhdysvalloissa sähköisten kirjojen kasvu on tasaantunut, ja painettu kirja vetää uudelleen.
– Yhdysvalloissa näkyy, että nuoret ovat perustaneet uusia kirjakauppoja. Britanniassa on noussut jonkin verran niin sanottuja community bookshopeja, eli osuustoiminnallisia kirjakauppoja.
Nykyisin voimakkaasti kasvava suunta ovat äänikirjat ja niin sanotut lukuaikapalvelut, eli Bookbeatin ja Storytelin kaltaiset palvelut. Niiden markkinaosuus tosin on vain neljän prosentin luokkaa. Se kuitenkin kasvaa nopeasti.
– Lukijoita on monenlaisia. Niin sanotut kirjojen suurkuluttajat käyttävät myös äänikirjoja, mutta mukana on toki uusiakin käyttäjiä. Toisaalta esimerkiksi sähköinen kirja ei ole lyönyt Suomessa vieläkään kunnolla läpi.
Lukijat
Vuonna 2018 15–79 -vuotiaat suomalaiset ostivat yhteensä 18 miljoonaa kirjaa. Luku on noin 3 miljoonaa kappaletta vähemmän kuin vuonna 2013.
Myynnin yhteisarvo oli noin 263 miljoonaa euroa.
Vuoden aikana 73 prosenttia suomalaisista ostaa vähintään yhden kirjan.
Kirjojen suurkuluttaja tekee muita todennäköisemmin ostopäätöksen vasta ostopaikalla (57 %) ja ostaa selvästi muita useammin kirjan itselleen.
Kotitalouden tulot tai ammattiasema eivät juurikaan vaikuta siihen, onko lukija suurkuluttaja vai kirjankarttelija.
Vuonna 2000 kirjakauppoja omistavia yrityksiä oli 279 kappaletta.
Vuonna 2010 yrityksiä oli 245 kappaletta.
Vuonna 2017 yritysten määrä oli laskenut 165:een. Yksittäisiä myymälöitä vuonna 2017 oli 250.
Kirjakaupan myymälöiden osuus myynnistä oli 42 prosenttia vuonna 2017.
Markettien osuus oli 24 prosenttia, verkkokaupan 23 prosenttia ja muun vähittäiskaupan 11 prosenttia.