René Gardi: Puoris päivä! Suomentanut Heikki Annanpalo, Atrain & Nord, 2019, 158 sivua.
Sveitsiläinen René Gardi teki 1930-luvulla kolme matkaa Lappiin ja keräsi matkalla aineistoa kirjaan, joka julkaistiin saksankielisenä vuonna 1939.
Rovaniemeläinen Heikki Annanpalo on kääntänyt kirjan nyt suomeksi Lapin historiasta kiinnostuneiden iloksi.
Gardi teki ensimmäisen matkan kesällä 1936. Matkoillaan hän oleskeli pitkiä aikoja Utsjoella ja käväisi myös Petsamossa ja Norjassa.
Kirja on reportaasi vanhasta Lapista. Sota ja jälleenrakennus olivat tuolloin vasta edessä ja porotilatkin rakennettiin vasta lähes 50 vuotta myöhemmin.
Utsjoelle saakka ei ollut edes tietä. Matkaa taitettiin kesällä kävellen ja veneellä. Tavaroita kuljetettiin tiettömillä taipaleilla myös hevosella.
Gardilla oli muistiinpanvälineet ja Leica-kamera. Kuvat otti Gardi tai kulloinenkin sveitsiläinen matkakumppani, joka oli jokaisella matkalla eri.
Lappilaista elämää keskieurooppalaisin silmin
Mustavalkoiset kuvat ovat lähinnä kiinnostavia niissä olevien ihmisten vuoksi. Luontokuvaukseen on myöhemmin kehitetty tekniikkaa, jonka rinnalla tuon ajan kuvat eivät juuri häikäise. Onneksi kuvien mukana on myös selostettu niiden ottamista, kuten esimerkiksi sääksen pesällä kiipeämistä.
Ehkä kiinnostavinta kirjassa on katsella silloista lappilaista elämää keskieurooppalaisin silmin.
Kun postiveneellä tai kävellen saatettiin matkustaa 15 tuntia yhteen mittaan, voitiin perille taloon saapua vaikka keskellä yötä.
Sillä kertaa oppaana ollut mies työntyi saman tien sisälle isäntätaloon. Vieraat jäivät kohteliaasti odottamaan ulos kutsua sisään.
Lopulta odottelu kylmässä alkoi pitkästyttää. Niinpä vieraat varovaisesti kurkistivat ikkunasta sisälle. He näkivät vieraan siemailevan kahvia talon isännän kanssa takkatulen ääressä. Ketään, joka halusi sisään päästä, ei ollut nähtävästi Lapissa tapana erikseen sisälle kutsua.
Myös kielitaidottomuudesta koitui matkalaisille harmia. Yhteen taloon tuli kerran mies, jolla oli säkissään lohia. Gardi seuralaisineen pyysi päästä seuraavana päivänä miehen mukaan lohia pyytämään. Retki järjestyi.
"Saamen kieli ja kulttuuri tuhoutuvat"
Pitkän tunturivaelluksen jälkeen mies saapui viimeinen tunturilammen rantaan ja ensin pitkään levättyään alkoi niittämään heinää. Vieraat kääntyivät harmissaan poispäin.
Saksaa puhuivat Lapissa tuohon aikaan hiukan vain opettajat, nimismiehet ja papit. Matkalaiset sattuivat kerran kuitenkin tapaamaan nuoren itävaltalaisen Anton Neumeierin, joka oli tullut Lappiin jo 1931. Nuori mies autteli paikallisia tekemällä rakennushommia.
Sittemmin Neumeierista tuli Lapin elinkautinen, joka asui pitkään Naltijärvellä ja muutti myöhemmin Nunnasen kylään. Neumeier kuoli Enontekiöllä 97-vuotiaana vuonna 2008.
Gardi ennustaa tien tulon myötä, että saamen kieli ja kulttuuri tuhoutuvat ja väki muuttaa pois kotiseudultaan. Tämä ennustus ei toteutunut – päin""vastoin.
Viehättävän kirjan antia täydentävät lukuisat piirrokset, jotka on tehty Gardin valokuvien tai kuvausten perusteella.