Kir­ja-ar­vos­te­lu: Jobin postia mu­ka­val­le Matille

Paikallisten herrojen ja narrien lisäksi Juha Ruusuvuori ja Ulla Ylisirniö-Ruusuvuori esittelevät lukijalle myös Kemin kaupunkia.

Ruusuvuoren kirjailijapariskunta on enemmän kiinnostunut syistä kuin veritöistä. Ruusuvuoren kirjailijapariskunta on enemmän kiinnostunut syistä kuin veritöistä.
Ruusuvuoren kirjailijapariskunta on enemmän kiinnostunut syistä kuin veritöistä.
Ruusuvuoren kirjailijapariskunta on enemmän kiinnostunut syistä kuin veritöistä.
Kuva: Tinja Ruusuvuori

Ruusuvuori: Aavikkosutten veli. WSOY 2019.

Matti Santa-aho on päähenkilö, joka astelee omaan romaaniinsa vasta sivulla 346. Sitä ennen tuttavat ja kylänmiehet ovat luoneet hänestä murhaajan muotokuvan.

Adventtiajan hämyssä lepäilevää Kemiä ravistelee raaka kaksoismurha. Santa-ahon entinen puoliso ja hänen amerikkalainen miesystävänsä on teloitettu omaan kotiinsa.

Koko kaupunki jahtaa nyt miestä, jota ennen pidettiin vain mukavana Mattina, jos nyt yleensä huomattiinkaan. Pastori Jan Dunder ei silti voi ymmärtää, kuinka hänen paras ystävänsä olisi voinut syyllistyä äärimmäiseen pahuuteen.

Aavikkosutten veli on toinen teos kirjailija-toimittaja Juha Ruusuvuoren ja lastenpsykiatri Ulla Ylisirniö-Ruusuvuoren Lapponia-jännityssarjasta, jossa puheenvuoron saa uhri. Vuonna 2017 ilmestyi Yksi näistä pienimmistä, jossa he käsittelivät väkivaltaa lestadiolaisessa yhteisössä.

Ensimmäisen teoksen uustestamentilliset äänenpainot vaihtuvat toisessa Jobin kirjan valitukseen syyttömän kärsimyksistä.

Mukava Matti on pinnistänyt ja ponnistanut, mutta tehnyt silti konkurssin ja päätynyt ex-vaimonsa osa-aikaiseksi hanslankariksi.

Pastori Janne etsii vastauksia tragediaan vanhan lyseonsa kummituksilta. Ne kuiskaavat, että kaltoinkohtelu ja kohtaamattomuus ovat muuttaneet mukavan Matin aavikkosudeksi.

Pohjoismaisessa dekkarigenressä ovat viime aikoina sijaa saaneet psykologisesti orientoituneet keissit.

Ruotsalaisen Mattias Edvardssonin ja Iissä asuvan Simo Hiltusen tavoin myös Ruusuvuoren pariskunta on enemmän kiinnostunut syistä kuin veritöistä.

Tässä dekkarissa ei mitään ole jätetty sattuman varaan, vaan lukija saa vastaanoton päätteeksi diagnoosin kouraansa. Luovuuden riemua tai yhtään irtonaista lankaa en tästä romaanista löydä, mutta senkin edestä ajankohtaista analyysiä ja vahvan viestin.

Näkymättömän lapsen -syndrooman lisäksi Aavikkosutten veli ottaa kantaa maahanmuuttokriittiseen liikehdintään Meri-Lapissa ja hämmentää sotesoppaakin Länsi-Pohjan ja Lapin keskussairaalan aineksista.

Jopa sisäministerin henki on uhattuna, kun elämäänsä tympääntyneet thorit päästävät vasaransa irti.

Mukava Matti ei siis ole ainut, jolla on motiivi kaksoismurhaan. Muut kandidaatit tarjoavat hulvattoman hauskan kavalkadin Lappia asuttavista persoonallisuuksista.

Paikallisten herrojen ja narrien lisäksi Ruusuvuoren pariskunta esittelee lukijalle myös Kemin kaupunkia.

Aivan asemakaavatarkkuuteen en heidän tekstinsä perusteella pääse, mutta kartasta varmistamalla uskaltaisin kokeilla suunnistamista.

Erityisesti silti nautin, kun Matti Santa-ahoa käristetään ja käännellään kuin paistia vartaassa.

Veri on laskettu jo alkunäytöksessä, joten seuraavissa Matin kanssa tekemisissä olleet pääsevät järkeilemään tapahtunutta kukin tyylillään.

Matista on jo tullut ”aavikkosutten veli ja kamelikurkien kumppani”, mutta Ruusuvuori pyytää meitä pitämään silmät päässämme muiden aavikon eläinten varalta.

FAKTA

Kriitikko kiteyttää

Plussat: Selkeä sanoma, syvällinen ja monikerroksinen tarina, ajankohtaisuus, vahva paikallisväri.

Miinukset: Hieman osoitteleva, mutta onko jopa turhan tarkkaa käsityötä.

”Kirja ottaa kantaa maahanmuuttokriittiseen liikehdintään Meri-Lapissa ja hämmentää sotesoppaakin Länsi-Pohjan ja Lapin keskussairaalan aineksista.”
Heidi Lakkala
Ilmoita asiavirheestä