Tuskin ehti muste kuivua hallituksen julkisemassa, harvinaisen suorasanaisessa ja aikaisempaa Nato-myönteisemmässä ulko- ja turvallisuuspoliittisessa selonteossa, kun Ruotsi lyttäsi osan siihen sisälletyistä toiveista.
Selonteossa mainitaan, ettei hallitus näe Ruotsin kanssa tehtävälle yhteistyölle rajoituksia. Tämä on ymmärretty niin, että jopa puolustusliitto Ruotsin kanssa olisi mahdollinen. Ruotsille tämä ei käy, jos länsinaapurin pääministeriä Stefan Löfveniä (sd.) on uskominen. Presidentin kesäasunnolla Kultarannassa järjestetyssä keskustelutilaisuudessa vieraillut Löfven totesi useampaan kertaan, ettei sotilaallisen yhteistyön tarkoitus ole johtaa liittoutumiseen. "Suomen ja Ruotsin yhteistyö ei ole puolustusliitto, eikä siitä sellaista kehitetä", hän sanoi, eikä suostunut edes spekuloimaan Ruotsin Nato-jäsenyydellä, jota Suomessa pidetään yleisesti mahdollisen Nato-jäsenyytemme ehtona. "Ruotsilla ei ole mitään tarvetta jättää liittoutumattomuuden linjaa."
Suomen on siis turha odottaa Löfvenin johtamalta Ruotsilta Nato-vetoapua. Yhtä turhaa on vartoa länsinaapurilta sen vahvempia turvatakuita kuin muidenkaan pohjoismaiden, joille länsinaapuri on antanut "yleisen solidaarisuusjulistuksen".
Ruotsi on kriisin sattuessa valmis antamaan kaikille naapureilleen apua "soveliaalla tavalla". Sitä, mitä tapa käytännössä pitää sisällään, ei tunnu tietävän kukaan.
Suomi odotti Ruotsilta enemmän kuin se nyt lupaa. Juha Sipilän (kesk.) hallituksen keväällä julkistamassa Nato-selvityksessä todetaan, että Ruotsin ja Suomen tulisi päättää puolustusratkaisusta ja Nato-jäsenyydestä yhdessä.
Suomen ulkopoliittista johtoa Ruotsin antamat kinttaat eivät tunnu masentavan. Ulkoministeri Timo Soini (ps.) sanoo luottavansa hitaaseen etenemiseen. Presidentti Sauli Niinistön mukaan Suomi ei sulje edelleenkään pois mahdollisuutta kahdenvälisen puolustusliiton syntymisestä jossain vaiheessa (LK/PS 20.6.).
Asenteessa on järkeä, sillä tilanne Ruotsissa voi muuttua nopeasti. Maassa järjestetään 2018 valtiopäivävaalit, joita on kutsuttu Nato-vaaleiksi. Yhä useampi ruotsalainen kannattaa Natoon liittymistä. On täysin mahdollista, että seuraava hallitus suhtautuu myönteisesti sekä Natoon että sotilaalliseen liittoon Suomen kanssa.
Kävi niin tai näin, Suomen on tehtävä näissä asioissa itse omat ratkaisunsa. Yksin emme voi jäädä. Jos ratkaisu on Nato-jäsenyys, sitä ei voi tehdä ilman neuvoa-antavaa kansanäänestystä, kuten Niinistökin Kultarannassa painotti.