Kil­pa­tans­si täyttää Emilia Pry­kä­rin elämän – Muutto Ke­min­maas­ta ur­hei­lu­lu­kioon Ouluun ta­soit­taa tietä hui­pul­le

Laji kaipaa poikia ja sponsoreita.

Keminmaan Vuoden urheilijana vastikään palkitun Emilia Prykärin , 17, tavoitteet ovat kirkkaita.

–Haaveena on, että jonain päivänä olisin kilpatanssin ammattilainen. Sitä ennen tähtään 10-tanssissa maailman huipulle.

Polulla on monta etappia, lähitulevaisuudessa yltäminen nuorisoluokan MM- ja EM-kisoissa semifinaaliin, 12 parhaan joukkoon.

–Onneksi löysin parikseni neljä vuotta sitten Oulusta Eetu Lämsän . Olemme samanikäisiä, meillä on samat tavoitteet ja tulemme tosi hyvin juttuun, Emilia kertoo.

Viime syksystä lähtien Emilia ja Eetu ovat olleet myös luokkatovereita Kastellin urheilulukiossa.

–Muutto Keminmaasta Ouluun oli iso muutos. Yksin asuminen on kuitenkin sopinut minulle hyvin.

Emilia Prykäri ehti maaliskuussa viettää aikaa myös perheensä luona Keminmaassa. Kiireinen kilpatanssija ei aina ennätä edes omalle asunnolleen Ouluun: helmikuussa matkapäiviä kertyi 20.
Emilia Prykäri ehti maaliskuussa viettää aikaa myös perheensä luona Keminmaassa. Kiireinen kilpatanssija ei aina ennätä edes omalle asunnolleen Ouluun: helmikuussa matkapäiviä kertyi 20.
Kuva: Teija Laurinolli

Emilia Prykäri aloitti kilpatanssiharrastuksen 8-vuotiaana keminmaalaisessa tanssiurheiluseurassa Aidassa – parin vuoden ahkeran kinuamisen jälkeen.

–Sali oli tuolloin Torniossa. Kuljetukset olivat aluksi kynnys, muistaa äiti Raili Prykäri .

Auton ratissa aikaa on sittemmin kulunut satoja tunteja. Kun Aidan pari Jonne Sadinmaa lopetti harrastuksen, Emilia siirtyi vuonna 2013 oululaiseen Telemark Teamiin ja edelleen Dance Sport Club Ouluun (DSC).

–Meri-Lapista ei saanut paria. Oulussa tanssin ensin Topi Tolvasen kanssa. Kilpatanssi tyssää monilla valitettavasti siihen, ettei paria löydy. Poikia pitäisi saada enemmän mukaan, Emilia sanoo.

Eetu Lämsän kanssa kaikki on mennyt nappiin. Valtakunnallista menestystä alkoi tulla jo 2014.

Kilpatanssiharrastuksen suosio on Suomessa jonkin verran hiipunut. Korkeatasoista opetusta tarjoavat seurat vetävät huipulle pyrkivät isompiin kaupunkeihin.

Emilian palkintopokaaleista ja -mitaleista mahtuu vain pieni osa lapsuudenkodin huoneen hyllyn päälle. Tärkeimmät tunnustukset siihen on kuitenkin sijoitettu, kuten valinnasta Keminmaan Vuoden urheilijaksi saatu pysti.
Emilian palkintopokaaleista ja -mitaleista mahtuu vain pieni osa lapsuudenkodin huoneen hyllyn päälle. Tärkeimmät tunnustukset siihen on kuitenkin sijoitettu, kuten valinnasta Keminmaan Vuoden urheilijaksi saatu pysti.
Kuva: Teija Laurinolli

Kilpatanssi täyttää Emilia Prykärin elämän.

–Tanssitreenejä on 7–8 kertaa viikossa ja lisäksi fysiikkatreenit koulun puolesta kahdesti viikossa. Psyykkistä valmennusta saa maajoukkueen kautta.

Matkalaukut pari pakkaa lukuisia kertoja vuodessa. Aina suuntana eivät ole kilpailut vaan leirit.

–Leirejä on ulkomailla 2–3 kertaa vuodessa, kotimaassa 2–4 kertaa. Lisäksi on maajoukkueleirejä kahdesti vuodessa. Esimerkiksi helmikuussa ehdimme viettää Oulussa vain kymmenen päivää.

Urheilulukio joustaa ja tukee.

–Muutamme Eetun kanssa useiksi viikoiksi Kuopioon huhti–toukokuussa, koska siellä asuu yksi valmentajistamme. Opintoja suoritamme samalla etälukiossa.

Vakiotanssikengät kuluvat Emilian mukaan tosi äkkiä huonoiksi. Jalkineita on hankittava useita pareja vuosittain.
Vakiotanssikengät kuluvat Emilian mukaan tosi äkkiä huonoiksi. Jalkineita on hankittava useita pareja vuosittain.
Kuva: Teija Laurinolli

Kisakalenteriin on merkitty vakiotanssien SM-kisat 7. huhtikuuta ja EM-kisat 9. kesäkuuta Romaniassa sekä 10-tanssin EM-kisat 29. huhtikuuta Moldovassa. Kaksi jälkimmäistä ovat edustuskisoja, joihin parilla on tavoite päästä mutta joihin huippu-urheiluvaliokunta ei ole vielä valinnut edustajia.

Maaliskuun alussa Emilia ja Eetu osallistuivat latinalaistanssien EM-kisoihin Sotshissa Venäjällä.

–Asuimme olympiakylässä. On hienoa päästä näkemään paikkoja, joissa muuten ei tulisi käytyä.

Kilpatanssi kaipaa paitsi poikia myös sponsoreita. Harrastus ei ole halpa. –Joskus tuntuu, että sponsoreita kiinnostavat vain tutummat lajit, Raili Prykäri sanoo.

Jo yksi kilpailupuku maksaa noin tuhat euroa. Kisa- ja treenikenkiä kuluu vuodessa useita pareja. Kilpailumeikin Emilia on opetellut tekemään itse.

–Kisakampausten osaajia on Suomessa tosi vähän. Ne on tehtävä huolella ja lakkaa säästämättä. Minut kampaa äiti tai valmentaja.

Kisatuloksia

Emilia Prykäri ja Eetu Lämsä ovat menestyneet Suomen mestaruustasolla jo junioriluokista lähtien.

2014 10-tanssin SM-pronssia juniori 1 -luokassa.

2015 10-tanssin SM-kultaa sekä latinalaistanssien SM-pronssia juniori 2 -luokassa. Edustivat latinalaistanssien MM-kisoissa (Riika, Latvia).

2016 10-tanssin, vakiotanssien ja latinalaistanssien SM-voitot juniori 2 -luokassa. Voittivat kaikki juniori 2 -luokan kotimaiset Grand Prix -kisat latinalais-, vakio- ja 10-tanssissa. Edustivat vakiotanssien MM-kisoissa (Timisoara, Romania), latinalaistanssien MM-kisoissa (Chisinau, Moldova) ja 10-tanssin MM-kisoissa (Varsova, Puola).

2017 10-tanssin SM-hopeaa ja vakiotanssien SM-pronssia nuorisoluokassa. Edustivat vakiotanssien EM-kisoissa (Bratislava, Slovakia) ja latinalaistanssien MM-kisoissa (Riika, Latvia).

2018 Latinalaistanssien SM-hopeaa nuorisoluokassa. Edustaneet latinalaistanssien EM-kisoissa (Sotshi, Venäjä).

Vakiotansseja ovat hidas valssi, tango, wieninvalssi, foxtrot sekä quickstep.

Latinalaistansseihin kuuluvat samba, cha-cha, rumba, paso doble ja jive.

10-tanssi: Kaikki vakio- ja latinalaistanssit.

Luokka määräytyy parin vanhemman osapuolen iän mukaan.

Juniori 1 -luokkaan kuuluvat 12–13-vuotiaat, juniori 2 -luokkaan 14–15-vuotiaat.

Nuorisoluokkaan kuuluvat 16–18-vuotiaat.

Yleinen sarja alkaa 19-vuotiaana. Seniorisarjoihin siirrytään 35-vuotiaana.

Ilmoita asiavirheestä