Rovaniemen Kirkkolammen ympäristössä on viime päivinä nähty maassamme äärimmäisen uhanalaisiksi luokiteltuja kiljuhanhia.
BirdLife Suomen Tiira-havaintojärjestelmässä pesimäaikaiset kiljuhanhihavainnot salataan automaattisesti. Esimerkiksi Lapin lintutieteellisen yhdistyksen tämän vuoden ensimmäisestä kiljuhanhihavainnosta löytyy Tiirasta vain tieto: 11.07.2019 Kiljuhanhi Havainto salattu. Siitä voi päätellä, että laji on tavattu Suomen Lapissa myös tänä kesänä.
Koko Euraasian uhanalaisin hanhilaji oli sata vuotta sitten niin runsas, että maamme pesivän kannan suuruudeksi arvioitiin 10 000 yksilöä (Merikallio). Se oli silloin paljon runsaampi kuin metsähanhi nyt.
Oulun kuuluisilla hanhiseuduilla kiljuhanhen vähälukuisuuteen herättiin kymmeniä vuosia sitten. Yksi keskeinen henkilö on ollut kiljuhanhityöryhmään kuuluva biologi Juha Markkola, joka kertoo, että vähimmillään kiljuhanhia nähtiin kevätmuutolla vain kuusi yksilöä (2004).
Noihin aikoihin Norjan kiljuhanhikanta alkoi kasvaa, ja nykyisin siellä on pesiviä pareja kolmisenkymmentä. Oulun seudulla tavattujen muuttajien määrä on niin ikään noussut viime keväinä yli sataan yksilöön.
Wikipedian arvio maailman kiljuhanhien määrästä on 25 000 yksilöä, mutta Markkolan tuore ja toiveita herättävä tieto kertoo näitä uhanalaisia hanhia olevan koko maailmassa noin 45 000 yksilöä, joista noin 30 000 kuuluu läntiseen, Kazakstanin kautta muuttavaan populaatioon.
Rovaniemen kiljuhanhista useimmat on merkitty lukurenkain eli kiikarilla tai kaukoputkella erottuvasti. Ainakin nuo linnut tiedetään Pohjois-Ruotsiin istutetuiksi. Mistä sitten on peräisin niiden kanssa liikkuva renkaaton yksilö? Se ei voi olla kuluvan kesän poikanen, koska sillä ovat vatsapuolella vanhan linnun tummat laikut.
Rovaniemen kiljuhanhivieraat todistanevat osaltaan lajin hidasta elpymistä?
