”Voisitteko esittää kappaleen Nuoruusmuistoja ?” kuuluu yleisön toive Tapionkodin päiväkeskuksessa.
Esiintyvä Kunnan pojat -orkesteri haparoi hetken etsien oikeita säveliä. Pian toive toteutuu ja kappale alkaa.
”On arkea elomme tää”, raikaa päiväkeskuksen olohuone, kun sen kolmekymmenpäinen yleisö innostuu laulamaan musiikin tahdissa.
Sivuprojekti räjähti käsiin
Kunnan pojat on Rovaniemen kaupungille palkatuista ammattimuusikoista koostuva yhtye. Orkesteri esiintyy pääosin ikäihmisten palvelutaloissa, mutta kiertää myös kyliä ja tekee satunnaisia keikkoja asukastuvilla, päiväkodeissa sekä kaupungin eri tilaisuuksissa.
”Yhtye soittaa eri paikoissa ihmisille, jotka jäävät muuten helposti paitsi kaupungin kulttuuritarjonnasta”, avaa kaupungilla kulttuurituottajana työskentelevä, Kunnan pojat -yhtyeen perustaja Hannu Raudaskoski.
Yhtye syntyi kaupungin kulttuuritoimen Laitakaupungin laulut -hankkeen sivuprojektina. Kaksivuotisen hankkeen tarkoituksena oli edistää Rovaniemen kylien kulttuuritoimintaa järjestämällä alueilla konsertteja, teatteria ja tapahtumia.
”Juttelimme kulttuurituottaja Eija-Riitta Jauhiaisen kanssa aamukahvilla, pitäisikö kaupungin palkata pitkäaikaistyötön ammattimuusikko kiertäväksi artistiksi. Kaupungilla on palkkalistoilla paljon muusikoita, mutta he ovat sidottuja musiikkiopistoon ja kamariorkesteriin”, Raudaskoski sanoo.
Idea sai pian tuulta siipiensä alle ja vuonna 2017 tehtävään palkattiin ammattimuusikko Jari Karjalainen . Raudaskoski ja Karjalainen keikkailivat aluksi kahdestaan, mutta yhtyeen rivit saivat pian täydennystä muusikko Jaakko Niemestä . Trio sai nimekseen Kunnan pojat.
Reilun vuoden aikana Kunnan pojat on tehnyt Rovaniemellä liki 300 keikkaa, tälläkin viikolla yhtye esiintyy yhdessätoista eri paikassa.
”Toiminta on räjähtänyt käsiin ja palaute ollut erinomaista. On tullut olo, että tämmöiselle työlle on tarvetta”, Raudaskoski kertoo.
Yhtyeeseen on palkattu kaupungin työllistämisvelvoitteen piiriin kuuluvia ammattimuusikoita TE-keskuksen myöntämällä palkkatuella.
”On mielekästä, että yhtyeen myötä pitkään työttömänä olleet muusikot saavat ammattiaan vastaavaa työtä, eikä heitä ohjata esimerkiksi haravoimaan”, Raudaskoski kertoo.
Yhtyeen jatkaminen vaakalaudalla
Tapionkodin yleisö on Kunnan poikien keikan jälkeen haltioissaan. Soittajat ideoivat hoitajien kanssa, että seuraavalla kerralla Tapionkodissa järjestetään tanssit.
Tapionkodin asiakkaat, 94-vuotiaat Helga Remsu ja Sointu Tahvanainen toivovat, että yhtye pääsisi soittamaan päiväkeskuksessa useammin kuin kerran kuussa.
”Tämä on aivan ihanaa toimintaa. Kotona on kauhean yksinäistä eikä minulla ei ole enää vauhtia lähteä tansseihin. Kappaleet pyörivät mielessä pitkään konsertin jälkeenkin”, Helga Remsu kertoo.
”Yhtyeessä on mainiot soittajat ja on mukavaa, että he soittavat meidän nuoruudesta kappaleita, eikä vain nykymusiikkia. Kyllä tämä pitää meidät virkeänä”, Sointu Tahvanainen nauraa.
Hyvästä palautteesta ja kiireisestä keikkakalenterista huolimatta Kunnan poikien tulevaisuus on vaakalaudalla. Yhtyeen muusikoiden saamaa palkkatukea voidaan myöntää yhdelle työntekijälle korkeintaan vuodeksi.
Yhtyeeseen on palkattu tällä hetkellä vain kitaristi Jaakko Niemi sekä basisti Heikki Vaara . Perustajajäsenen, laulaja-kitaristi Jari Karjalaisen työsuhde Kunnan pojissa päättyi kesäkuun lopulla, ja hän soittaa yhtyeessä enää satunnaisilla keikoilla.
Myös Niemen ja Vaaran työsuhteet loppuvat syksyn aikana, minkä jälkeen Kunnan poikiin aletaan etsiä uusia soittajia. Työhön sopivia ammattimuusikoita on kaupungissa rajallinen määrä, koska toiminnan tarkoituksena on tuoda hyvinvointimusisointia vanhainkoteihin.
”Tähän ei voi ihan ketä tahansa ottaa. Työssä pitää pystyä reagoimaan nopeasti tilanteisiin, soittamaan yleisön toiveita ja ottamaan heidät osaksi esitystä”, basisti Heikki Vaara kertoo.
Hannu Raudaskosken mukaan vaihtuva kokoonpano jarruttaa toiminnan tulevaisuudensuunnitelmia. Hän toivookin, että kaupunki voisi palkata Kunnan poikiin vakituisesti muutaman muusikon, mikä turvaisi toiminnan jatkuvuuden.
”Silloin toiminnalla olisi kivijalka. Nyt, kun Heikin ja Jaakon sopimukset päättyvät, joudumme aloittamaan taas nollasta”, Raudaskoski kertoo.
”Pysyvä ydinporukka olisi pitkällä tähtäimellä hyvä ratkaisu, koska silloin keikkoja voisi sopia pidemmälle tulevaisuuteen”, Jari Karjalainen lisää.
Keikat aina odotettuja tapahtumia
Kunnan pojat on Hannu Raudaskosken mukaan osa valtakunnallista kehitystä, jossa kulttuuria tuodaan osaksi sosiaali- ja terveyspalveluita.
”Eri puolilla Suomea on havaittu, että taiteen merkitys hoivatyössä on suuri. Tällaiset projektit ovat valtion kärkihankkeita”, läänintaiteilijana aikaisemmin työskennellyt Raudaskoski kertoo.
Myös ikäihmisten päiväkeskuksessa Tapionkodissa on huomattu musiikin merkitys. Päiväkeskuksen hoitajat Sirpa Huhtala ja Sirkku Lehtosalo kertovat, että Kunnan poikien keikat ovat talossa aina odotettuja tapahtumia.
”Tuttujen kappaleiden kuuleminen on erittäin tärkeää esimerkiksi ihmiselle, jolla on muisti heikentynyt tai joka ei pysty muuten kommunikoimaan”, Sirpa Huhtala kertoo.
”Monet käyvät kappaleiden kautta ajatuksissaan läpi koko elämän. Ne muistot ovat äärimmäisen tärkeitä”, lisää Sirkku Lehtosalo.
Juttua korjattu 20.7. klo 9.39: Tapionkoti korjattu päiväkeskukseksi. Aikaisemmin Tapionkoti oli jutussa kuvattu virheellisesti palvelutaloksi.