Kiitoksia sinulle kunnianarvoisa henkilö, kun et murhannut minua, mukiloinut nakkikiskalla tai myrkyttänyt koiraani. Ihan mahtava juttu, kun et rosvonnut rahojani pankkiautomaatilla tai nettihuijannut tiliäni tyhjäksi. Olet tosi siisti tyyppi, kun jätit polkupyöräni varastamatta ja autokin kököttää täsmälleen sillä paikalla kuin pitääkin.
Nöyrimmät kiitokset, kun noudatit lakia!
Oikeasti, kukaan ei ole niin kiitollinen lain noudattamisesta kuin jalankulkija.
Eli autoilija! Jos haluat päivääsi piristäviä hymyjä, iloisia kädenheilautuksia ja kiitollisia nyökkäyksiä noudata lakia ja väistä jalankulkijaa.
Tieliikennelain mukaan ajoneuvon kuljettajan pitää antaa jalankulkijalle esteetön kulku suojatiellä olevalle tai sille astuvalle jalankulkijalle. Ja tämä on tosi vaikeaa, myönnän sen! Kerran melkein rullasin pari tyyppiä ”epähuomiossa”. Yhtään en tajunnut, että suojatiellä ollaan, vaikka Kemissä kävelykadun ylittävä Pohjoisrantakatu on suojatietä koko Valtakadun leveydeltä.
En vain huomannut. Vai välittänyt?
Olen käynyt usean väittelyn siitä pitäisikö suoralla tiellä olla suojateitä ensinkään, koska ”suoralla tiellä joka tapauksessa KAIKKI ajavat kuuttakymppiä, vaikka nopeusrajoitus olisi 40”.
Heitän keski-ikäiselle väittelykumppanilleni ikäkortin: kyllä nuoret ainakin osaavat tarkkailla liikennettä! Sitä opetetaan nykyisin AUTOKOULUSSA. Nuoret kuljettajat erottavat suojatien, joka on muuten liikennemerkillä osoitettu.
Suojatieonnettomuustilastojen valossa Meri-Lappi ei ole kaikista katastrofaalisin paikka. Kahden edellisen vuoden aikana Kemissä ei ole poliisin mukaan ollut yhtään suojatieonnettomuutta. Tosin tänä vuonna on ollut yksi onnettomuus. Torniossa niitä oli kaksi vuonna 2015. Yhtään kuolemaan päätynyttä onnettomuutta ei ollut.
Ehkä olemme vikkeliä kintuistamme tai emme liiku jalan missään.
Sen sijaan esimerkiksi Rovaniemellä kahden viime vuoden aikana suojatieonnettomuuksia on ollut kymmenen, tänä vuonna yksi.
Vuonna 2012 olin kaksi viikkoa Tukholmassa. Hämmennys oli suuri, kun tajusin, ettei suojatietä pelätä. Autoilijat peräti päästivät jalankulkijan suojatielle.
Itse olin tottunut siihen, että ennen suojatielle astumista kannattaa sylkäistä olkapään yli, tehdä ristinmerkki, laittaa silmät kiinni, toivoa parasta ja pelätä pahinta.
Ja sitten kun yllätykseksi päätyy kadun toiselle puolelle eikä ensiapuun voi kiitollisena näyttää peukkua: ”kiitos, kun en ajanut päälleni, hienosti tehty!”