Hallituksen teollisuudelle suunnittelema uusi tuki näyttää toteutuvan.
Eduskunnan talousvaliokunta käsitteli tänään perjantaina viimeisen kerran lakiesitystä päästökaupasta johtuvien epäsuorien kustannusten kompensoimisesta. Talousvaliokunnan puheenjohtajan Kaj Turusen (ps.) mukaan valiokunnan mietintö päätyi lopulta hallituksen lakiesityksen mukaisen mallin taakse.
Teollisuudelle tuleva uusi tuki rahoitetaan päästökauppatuloilla, joten tuen kokonaismäärä riippuu päästöoikeuksien markkinahinnasta EU:n päästökaupassa. Lakiesityksessä arvioidaan, että tuen kokonaismäärä on ensi vuonna 43 miljoonaa euroa, ja vuosina 2017–2021 tukea jaetaan yhteensä 232 miljoonaa euroa. Päästökauppatuloista noin neljäsosa käytettäisiin uuteen tukeen.
Tuki kohdistuu käytännössä paljon energiaa käyttävälle vientiteollisuudelle. Lakiesityksessä arvioidaan, että uudesta tuesta yli kaksi kolmasosaa tulee kohdistumaan metsäteollisuudelle ja loppu jakaantuu kahtia metalli- ja kemianteollisuuden kesken.
Uutta tukea on kritisoitu eri tahoilta voimakkaasti.
Esimerkiksi Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT on huomauttanut, että raskaan teollisuuden sähkölaskuja on kevennetty jo nyt varsin mittavasti eri toimenpiteillä.
VATTin mukaan pelätystä teollisuuden hiilivuodon riskistä ei ole tutkimusnäyttöä. Hiilivuodolla tarkoitetaan saastuttavan teollisuuden siirtymistä löysemmän ilmastopolitiikan valtioihin.
Esimerkiksi eurooppalaisia teräksenvalmistajia on kuitenkin rasittanut tuonti Kaukoidästä, missä ympäristömääräykset ovat löperömpiä kuin Euroopassa.
Päästökaupan tarkoitus on nostaa ilmastopäästöjen hintaa, jotta uusi, vähäpäästöinen teknologia saa kilpailuetua vanhanaikaiseen teknologiaan verrattuna. Päästökaupan aiheuttamien kulujen kompensointi teollisuudelle sotii siksi koko EU:n päästökauppa-ajatusta vastaan.
EU on kuitenkin sallinut jäsenmaille päästökaupan kustannusten hyvittämisen. Turusen mukaan Suomi on toteuttamassa kompensaation vain 50-prosenttisena EU:n sallimasta maksimitasosta.
Hallitus pohti myös tuen muokkaamista ympäristöystävällisempään suuntaan.
Elinkeinoministeri Olli Rehn (kesk) kertoi Helsingin Sanomissa lokakuussa, että hallituspuolueet neuvottelevat mallista, jossa osa uuteen tukeen osoitettavista varoista olisi käytetty energiatehokkuuden ja uusiutuvan energian investointeihin. Tämä johti kirpeisiin kommentteihin teollisuuden suunnasta.
- Esillä oli useampia erilaisia versioita siitä, että päästökaupan kompensaatiota korvamerkittäisiin tiettyihin tarkoituksiin, mutta niistä ei päästy yksimielisyyteen hallituksen sisällä, Turunen kertoo Lännen Medialle.
Turusen mukaan investointituet eivät olisi olisi parantaneet teollisuuden kilpailukykyä lyhyellä aikavälillä.
Päästökauppatuloja on aiemmin käytetty muun muassa kehitysapuun. Esimerkiksi vuonna 2013 tähän tarkoitukseen osoitettiin 55 miljoonaa euroa.