EU-komissio esittää odotetusti Euroopan yhteisen raja- ja rannikkovartioston perustamista. Tarkoituksena on tehostaa Schengen-alueen ulkorajojen valvontaa.
Ehkä kiistanalaisin elementti esityksessä on se, että uusi viranomainen voisi lähettää rajajoukkoja ulkorajoille kohdemaan tahdosta riippumatta. Esityksen taustalla on huoli Kreikan rajojen vuotamisesta ja siitä, että maa on pyytänyt nihkeästi apua rajoilleen.
Yhteiset rajajoukot voisivat tulla väliin, jos komissio päättäisi, että ulkorajamaahan kohdistuu poikkeuksellinen maahanmuuttopaine, jolla on vaikutuksia koko Schengen-alueeseen.
Kyseessä on merkittävä muutos nykytilanteeseen, sillä EU:n nykyinen rajavalvontavirasto Frontex ei voi toimia ilman jäsenmaan avunpyyntöä.
Esitystä on todennäköisesti vaikea saada sellaisenaan läpi, sillä moni EU-maa puolustaa oikeuttaan itsenäiseen rajavalvontaan. Myös Suomen hallitus suhtautuu epäillen esitykseen, joka siirtäisi valtaa Brysseliin.
Ulkoministeri Timo Soinin (ps.) mielestä komission aikeissa on "federalistinen sivumaku".
- Suomea puolustavat ja valvovat suomalaiset. Se on paras tapa, ja me osaamme sen parhaalla tavalla tehdä, Soini sanoi eilen Brysselissä.
Soini ei pidä ajatuksesta, että joku maa voitaisiin pakottaa ottamaan vastaan rajavartijoita alueelleen. Soinin mielestä parempi keino olisi rajoittaa maan saamia EU-tukia, ellei se suostu yhteistyöhön.
Frontexia vahvemmat lihakset
Uudella raja- ja rannikkovartiostolla olisi Frontexia selvästi vahvemmat resurssit. Sillä olisi yli tuhat pysyvää työntekijää, mikä on yli tuplasti enemmän kuin Frontexilla nykyisin.
Rajavartiosto voisi myös hyödyntää jäsenmaiden lupaamaa 1 500 henkilön valmiusjoukkoa, johon kuuluvia voitaisiin lähettää ulkorajoille kolmen päivän varoitusajalla.
Toisin kuin Frontex, uusi viranomainen voisi toimia Schengen-alueen naapurustossa kuten Balkanin maissa. Viraston alaisuuteen perustettaisiin myös erillinen palautustoimisto, jolla tehostettaisiin turvapaikanhakijoiden palautuksia lähtömaihin.
EU-maiden johtajilla on mahdollisuus keskustella esityksestä torstaina alkavassa huippukokouksessa. Saksa ja Ranska ovat tukeneet vahvasti komission suunnitelmia. Itä-Euroopan mailta on odotettavissa vastarintaa, ja Puola on jo esittänyt vastalauseensa.