Kiin­nos­taa­ko Ka­le­va­la, mutta aika ei riitä ee­pok­sen lu­ke­mi­seen? – ota tästä talteen teoksen tär­keim­mät elä­mä­noh­jeet!

Onko muistikuvasi Kalevalasta ala-asteen äidinkielen tunnilta tai Mauri Kunnaksen Koirien Kalevalasta? Tämän päivän nuori ei välttämättä tartu historialliseen teokseen heti ensimmäisenä, mutta ehkä pitäisi. Hyppää siis Vasan kanssa Väinämöisen veneeseen ja nappaa matkalta eepoksen opetukset parempaan elämään.

-
Kuva: Kevät Sieppi

Valta

1. Näin tapahtui: Nuori Joukahainen haastaa Väinämöisen kilpalaulantaan. Joukahainen käyttäytyy loukkaavasti, Väinämöinen provosoituu ja laulaa Joukahaisen suohon, josta päästäkseen häviäjän on luvattava Aino-sisarensa voittajalle vaimoksi.

Tämän opimme: Viisas malttaa mielensä. On myös tyhmää ylipäänsä haastaa joku tappeluun, ja sitten vielä vetää sisko mukaan sotkuun.

Rakkaus

2. Näin tapahtui: Ainon äiti kannattaa innokkaasti tyttärensä ja Väinämöisen avioliittoa. Väinämöinen ahdistelee Ainoa, joka pyytää apua, mutta kukaan ei välitä. Aino tekee lopulta mieluummin itsemurhan kuin menee naimisiin vanhan tietäjän kanssa.

Tämän opimme: Onnellinen avioliitto perustuu vapaaehtoisuuteen. Naisia tulee kuunnella eikä ahdistella. Ei tarkoittaa ei. #MeToo.

Rakkaus

3. Näin tapahtui: Lemminkäinen liehittelee Saaren tyttöjä, suututtaa pojat ja pakenee ryöstämänsä Saaren kauneimman tytön Kyllikin kanssa. Lemminkäinen ja Kyllikki tulevat kotiin, mutta avioliitto särkyy pian.

Tämän opimme: Avioliittoa ei kannata perustaa ulkonäölle.

Rakkaus

4. Näin tapahtui: Lemminkäinen kuolee yrittäessään ampua Tuonelan joutsenen Tuonelan virralta. Lemminkäisen äiti aavistaa, mitä on tapahtunut ja lähtee Pohjolaan. Hän haravoi poikansa ruumiin osat joesta ja rukoilee Jumalaa herättämään poikansa henkiin, ja lopulta Lemminkäinen virkoaa.

Tämän opimme: Luota intuitioosi, jos epäilet läheisesi olevan vaarassa. Tarpeeksi uskomalla ihmeitä voi tapahtua.

Valta

5. Näin tapahtui: Väinämöinen tekee uutta venettä loitsimalla, mutta loitsusta uupuu muutama tärkeä sana. Väinämöinen lähtee Tuonelaan hakemaan puuttuvia sanoja, mutta pettyy. 

Seuraavaksi hän lähtee tapaamaan kuollutta mahtimiestä Antero Vipusta ja pujahtaa Vipusen vatsaan. 

Tulija kiusaa Vipusta sisältä käsin, kunnes mahtimies laulaa hänelle tietonsa. Väinämöinen pujahtaa pois Vipusen vatsasta ja menee tekemään veneensä valmiiksi.

Tämän opimme: Kun kaipaat tietoa, ujuttaudu sisäpiiriin.

Rakkaus

6. Näin tapahtui: Väinämöinen ja Ilmarinen lähtevät kosiomatkalle Pohjolaan, jossa Ilmarinen tekee Louhen vaatimia sankaritekoja: kyntää kyisen pellon, kahlitsee Tuonen karhut ja sudet sekä pyydystää Tuonelan joesta suuren hauen. 

Tosiasiassa Pohjolan tytär auttaa häntä salaa joka vaiheessa. Kun Ilmarinen on tehnyt nämä kolme urotekoa, Pohjan tytär hyväksyy kosinnan - ja Louhi myös.

Tämän opimme: Pieni salailu ja avunanto eivät haittaa, jos kyseessä on tosirakkaus. Kaikkea ei tarvitse kertoa vanhemmille.

Valta

7. Näin tapahtui: Lemminkäinen tulee kuokkavieraaksi häihin, jossa hän haastaa riitaa ja surmaa Pohjolan isännän. Lemminkäinen pakenee ensin Saareen, jossa tytöt ihastelevat häntä, mutta pojat hiovat miekkojaan. Kun Lemminkäinen pakenee kotiin, koti onkin hävitetty ja äiti paennut piilopirttiin. 

Lemminkäinen selittää äidille, että häntä on syyttä vainottu Saarella, ja lähtee ystävänsä Tieran kanssa sotaretkelle Pohjolaan. Retki epäonnistuu ja Lemminkäinen pakenee kotiin äidin luo.

Tämän opimme: Älä ole mammanpoika. Väkivalta ja kateus eivät vie pitkälle elämässä.

Rakkaus

8. Näin tapahtui: Louhen tytärtä yritetään naittaa Ilmariselle, mutta tytär kieltäytyy kunniasta. Lopulta tytär päättääkin mennä naimisiin ja heille pidetään häät. Louhen tytär paljastuu kieroksi, kun hän leipoo kiven Kullervon leivän sisään. 

Kullervo kostaa ajamalla metsän eläimet raatelemaan tyttären, ja Ilmarinen jää leskeksi.

Tämän opimme: Harkitse ennen kuin ryntäät avioliittoon. (Tämä koskee myös sinua Ilmarinen!)

Rakkaus

9. Näin tapahtui: Kullervo ei menesty kotitalon töissä, ja hänet lähetetään maksamaan veroja. Matkalla Kullervo tapaa nuoren tytön, jonka viettelee. Käy ilmi, että tyttö on Kullervon kadonnut sisar. 

Tyttö hukuttautuu, Kullervo ryntää tuskissaan kotiin ja tunnustaa kaiken äidilleen. Kullervo lähtee epätoivoisena sotaretkelle Untamoa vastaan, tuhoaa Untamon talon ja perheen ja palaa kotiin, mutta koti on poltettu ja perhe kuollut. Kullervo tekee itsemurhan.

Tämän opimme: Pakko ei ole kuin maksaa veroja ja kuolla. Muista myös tarkistaa kiinnostuksen kohteesi taustat ennen kuin alat viettelyhommiin.

Rakkaus

10. Näin tapahtui: Ilmarinen itkee kuollutta vaimoaan ja takoo itselleen uuden "vaimon" kullasta. Hän pettyy, koska vaimo on kova ja kylmä. Ilmarinen tarjoaa kultaneitoa Väinämöiselle, joka ei innostu asiasta ollenkaan. 

Seuraavaksi Ilmarinen lähtee Pohjolaan kosimaan Louhen toista tytärtä, mutta saa hyytävän vastaanoton. Ilmarinen ryöstää Pohjolasta tyttären, joka Ilmarisen nukahdettua matkalla makaa toisen miehen kanssa. Ilmarinen loitsii tytön lokiksi.

Tämän opimme: Materia ei korvaa aitoa rakkautta, eikä sepän taidot sosiaalista älykkyyttä. Ei kannata pettää taitavaa loitsijaa.

Valta

11. Näin tapahtui: Miehet ja naiset tappelevat Sammosta, joka menee rikki sotiessa.

Tämän opimme: (Edelleenkään) Materiaalisen hyvän tavoittelu ei tuota onnea. Arvosta luontoa ja sen voimia.

Valta

12. Näin tapahtui: Sammon hakuretkellä pyydystetään jättiläishauki, jonka leukaluista Väinämöinen tekee kanteleen. 

Väinämöinen menettää Sammosta taistellessaan kanteleensa, mutta veistää koivupuusta uuden. Väinämöisen soitto ihastuttaa kaikkia.

Tämän opimme: Jos joku menee rikki, voit aina tehdä uuden. Koivu on myös ekologisempi ja eettisempi raaka-aine kuin hauki.

Valta

13. Näin tapahtui: Kateellinen Louhi loitsii tauteja kalevalaisten vaivoiksi. Väinämöinen voittaa taudit loitsuillaan, mutta seuraavaksi Louhi usuttaa karhun kalevalaisten karjaan. Väinämöinen kaataa karhunkin, ja väki viettää komeat peijaiset. 

Louhi lukitsee auringon ja kuun vuoren sisään. Ukko ylijumala ihmettelee pimeyttä ja iskee tulta, joka tekee laajalti tuhoa. Ilmarinen yrittää auttaa takomalla kullasta ja hopeasta auringon ja kuun, mutta ne eivät valaise.

Tämän opimme: Lihansyönti vauhdittaa ilmastonmuutosta ja maastopaloja. Vaikka lääketieteellä voi estää tautien leviämisen, uutta maapalloa ei voi tehdä takomalla.

Valta

14. Näin tapahtui: Marjatta tulee raskaaksi syömästään puolukasta ja synnyttää pojan. Ympäristö ei usko ihmeeseen vaan pitää Marjattaa huorana. Eläimet ja luonto tietävät paremmin ja auttavat synnytyksessä.

Tämän opimme: Puolukkapäivänä voi tulla raskaaksi, joten muista käyttää aina ehkäisyä. Älä kuuntele muiden mielipiteitä, vaan luota luontoosi.

Valta

15. Näin tapahtui: Marjatan Poika päihittää Väinämöisen käyttäen sanojaan. Väinämöinen vartioi mustasukkaisesti valtaansa ja tuomitsee lapsen suolle kuolemaan. 

Nyt kaksiviikkoinen poika luettelee Väinämöisen omat synnit, yhtenä pahimmista Ainon kovan kohtalon, mistä Väinämöinen suuttuu ja lähtee lopullisesti pois.

Tämän opimme: Sanoilla on kaikista vahvin voima. Käytä niitä siis harkiten. Fiksu johtaja iloitsee nuoresta lahjakkuudesta ja työn jatkajasta, eikä katkeroidu omista eläkevuosistaan.

Jäätelöä ja jäänmurtajia
Ellinoora Autti

Aino-jäätelöä valitessasi et todennäköisesti mieti itsemurhan tehnyttä Kalevala-hahmoa. Yhtä epätietoisia ovat turistit astuessaan jäänmurtaja Sampoon, joka taas on nimetty Kalevalan kuuluisaa rahasampoa ajatellen.

Lapin yliopiston kirjallisuuden ja suomen kielen lehtorin Marja Kalskeen mukaan nuorten tietämys Kalevalasta vaihtelee.

– Opiskelijat naureskelvat usein tarinan epäloogisuuksille. Olemme luennoilla myös miettineet, mikä olisi tänä päivänä tuo onnen tuova sampo. Esimerkiksi lottovoittoa ja tietokonetta on ehdotettu.

Kalevalan tarinat sisältävät hyviä opetuksia lapsille ja nuorille. Kalske kuvailee hahmoja heikoiksi, vaikka monet heistä pyrkivätkin hyvään.

– Nuoria kohdellaan Kalevalassa kaltoin. Heitä ei kuulla ellei ole pakko! Se nähtiin niin Ainon, Joukahaisen, Kullervon kuin Marjatan pojankin tapauksessa.

Lehtorin mielestä Kalevalaa ei tulisi tyrkyttää nuorille väkisin.

– Kalevalan arvostus ei ole hiipunut vaan se on vain muuttanut muotoaan ja soluttautunut osaksi kulttuuriamme.

Kalske vertaa Kalevalaa Kauniit ja rohkeat –saippuaoopperaan.

– Kalevala on hyvin poukkoileva romaani, jossa on paljon aukkoja ja ristiriitaisuuksia. Se herättää paljon kysymyksiä. Kuten sen, miten Kullervon kuollut perhe löytyykin yhtäkkiä elossa.

Kalevala haastaa myös naiskäsityksiä. Kalskeen lempihahmo on Pohjan Louhi, vaikka häntä pidetäänkin usein pahamaineisena.

– Louhi on piinkova bisnesnainen, jolle äijät eivät laita hanttiin.

Tästä on kyse

Kalevala

Suomen kansalliseepos, jonka Elias Lönnrot kokosi keräämistään kansanrunoista.

Ensimmäinen painos ilmestyi vuonna 1835. Kouluissa luettu, eniten käännetty ”Uusi Kalevala” julkaistiin vuonna 1849.

Lönnrot teki kymmenen runonkeruumatkaa, jotka suuntautuivat etupäässä Savoon, Karjalaan ja Lappiin. Yhdennentoista ja viimeisen runonkeruumatkan hän teki Viroon.

Suomi oli teoksen ilmestymisaikaan Ruotsin valtakunnasta irrottautunut autonominen suuriruhtinaskunta, ja siksi Kalevalalla oli vaikutus kansamme identiteettiin. Runoelma herätti kiinnostusta ulkomailla ja nosti pienen kansan eurooppalaisten tietoisuuteen.

Kalevalan päivää vietetään helmikuun 28. päivä. Tuona päivänä vuonna 1835 Elias Lönnrot päiväsi Vanhan Kalevalan esipuheen.

Lähde: Kalevalaseura.fi