Kiinan saas­te­cock­tai­lin nu­jer­ta­mi­nen vaatii kei­no­ja, joita ei vielä tunneta

Hiilenkulutuksen kasvu Kiinassa on viime vuosina taittunut. Asia käy ilmi Kiinan tilastokeskuksen ilmoittamista luvuista sekä ympäristöjärjestö Greenpeacen seurannasta.

Ilmakehän tutkimiseen erikoistunut akatemiaprofessori Markku Kulmala sanoo, että Kiinan hiilenkulutuksen suhteellinen väheneminen on hyvä uutinen ilmaston kannalta, mutta yksinään se ei tuo suurta muutosta ilmansaasteongelmaan.

Kuten Kiinassa aina, mittakaava on valtava. Maan itäosiin on pakkautunut ennennäkemättömän suuri määrä ihmisiä, autoja, teollisuutta ja voimaloita.

–Kiinan ilmansaasteiden pääongelma on se, että siellä oleva saastecocktail on niin iso ja peräisin niin monesta lähteestä, että hiilenkulutuksen väheneminen ei siihen nopeasti tee yhtään mitään.

Kulmala muistuttaa, että kaikki asiat vaikuttavat toisiinsa.

– Voi olla, että kun jokin saaste vähenee, niin jokin toinen lisääntyy.

Nopean kasvun aika on ohi

Hiilenkulutuksen taittumista voi pitää dramaattisena käänteenä, arvioi Pekingissä asuva Greenpeacen asiantuntija Lauri Myllyvirta . Hän kertoo, että käänteen takana ovat Kiinan talouskasvun rakenteen muuttuminen ja uusiutuvan energian käytön kasvu.

–Näkymät ovat muuttuneet nopeasti ja mullistaneet samalla koko maailman hiilidioksidipäästöjen näkymät, Myllyvirta sanoo.

Hän uskoo, että hiilenkulutus vähenee entisestään.

–Alkaa olla yleisesti hyväksyttyä, että nopean kasvun aika on ohi. Näkemykset jakautuvat sillä välillä, että onko seuraavaksi odotettavissa nopeaa pudotusta vai enemmänkin vakiintumista nykytasolle.

Päästötavoitteiden saavuttaminen vaatii kuitenkin Myllyvirran mukaan entistä vaikeampia keinoja sitä mukaa kuin helpot ratkaisut on tehty.

Vaikeampia ratkaisuja tarvitaan

Markku Kulmala sanoo, että vaikeita ratkaisuja ei vielä osata tehdä oikein, koska ilmansaasteista ei ole tarpeeksi tietoa. Kulmalan mukaan Kiinassa pitäisi ymmärtää huomattavan paljon aiempaa paremmin, mitä kaikkea ilmassa tapahtuu.

–Silloin he voisivat tehdä sekä ympäristön että talouden kannalta tehokkaita päätöksiä, jotka oikeasti vähentäisivät saasteita pitkällä aikavälillä.

Kulmala on parhaillaan tutkimusryhmänsä kanssa suunnittelemassa ilmansaasteita seulovan mittausaseman viemistä Pekingiin.

Asema tuottaisi aiempaa tarkempaa tietoa saastecocktailin sisällöstä. Kulmala kertoo, että uusi mittausasema seuraisi paikan päällä noin tuhatta eri ainetta, kun nykyään jäljitetään 10–20:tä ainetta.

Tutkimuksesta on tulossa jopa vuosikymmenien mittainen.

–Ensin menee 2–3 vuotta, että saadaan ensimmäiset tulokset, joista voidaan antaa selkeästi hyödyllistä tietoa.