Kiina on ratifioinut Pariisin ilmastosopimuksen. Asiasta päätti maan kansankongressi eli parlamentti tänään, kertoo Kiinan virallinen uutistoimisto Xinhua.
Kiinan lopullinen päätös mukaantulosta Pariisin ilmastosopimukseen on asiantuntijoiden mukaan hyvin merkittävä ympäristönsuojelulle globaalisti. Kiina on tätä nykyä maailman eniten saasteita tuottava valtio, jonka osuus hiilidioksidin päästöistä on noin 25 prosenttia.
Uutistoimisto Xinhuan mukaan Kiinan lainsäätäjät hyväksyivät äänestyksessä ehdotuksen Pariisin sopimuksen "katselmuksesta ja ratifioinnista".
Kiinan ratifiointi myös merkitsee sitä, että Pariisin sopimus eteni kohti voimaantulemista. Sopimus tulee lainvoimaiseksi kuukauden päästä siitä, kun vähintään 55 valtiota on ratifioinut sen niin, että näiden maiden osuus globaalien kasvihuonekaasujen päästöistä on yli 55 prosenttia. Kaikkiaan sopimuksen allekirjoitti Pariisissa yli 170 valtiota.
Pariisin ilmastosopimus edellyttää, että globaali ilmaston lämpeneminen rajoitetaan alle kahteen celsiusasteeseen tai jos mahdollista, mieluummin 1,5 celsiusasteeseen verrattuna esiteollisen ajan keskimääräiseen lämpötilaan.
"Obaman ja Xin pitäisi painostaa"
Planeetan toiseksi suurin saastuttaja on Yhdysvallat. Maan presidentti Barack Obama saapuu tänään Kiinaan G20-maiden kokoukseen. On arvioitu, että Obama ja Kiinan presidentti Xi Jinping saattavat ilmoittaa kokouksen aikana yhdessä maidensa virallisesta liittymisestä Pariisin ilmastosopimukseen.
Ympäristöjärjestö Greenpeacen Itä-Aasian edustajiin lukeutuva Li Shuo kommentoi uutistoimisto AFP:lle, että Kiinan päätöksen myötä Pariisissa saavutetun sovun on nyt aika edetä "sopimuksesta toimintaan".
- Obaman ja Xin olisi syytä käyttää mahdollisuus johtaa maailman 20 vaurainta maata liittymään (sopimukseen), Li Shua lisäsi.
Greenpeacen mukaan maailman kahden suurimman saastuttajamaan tulisi "painostaa" muut G20-maat ratifiointiin.
Toistaiseksi niin on tehnyt Kiina mukaan lukien vasta 24 valtiota.
Pariisin sopimus edellyttää ilmaston lämpenemisen rajoittamisen lisäksi sitä, että köyhiä maita avustetaan erittäin mittavalla talousavulla, jotta ne selviävät ilmastonmuutoksen seurauksista.