Serwan al-Windi, Ashraf al-Janabi ja Ali Kamel istuvat vastaanottokeskuksessa Tampereella ja odottavat. Muiden kielteisestä turvapaikkapäätöksestä valittaneiden tavoin se on heidän tehtävänsä, kunnes hallinto-oikeus antaa ratkaisunsa.
Irakiin palaamista miehet eivät pidä vaihtoehtona.
- Sanoin pojalleni puhelimessa, että kaipaan häntä todella paljon. Poikani sanoi, että minäkin sinua, mutta älä tule tänne. Ne tappavat sinut. Ja poika on vain kuusivuotias, al-Windi kertoo.
Shiiamilitantit alkoivat kiristää sunnalaista al-Windiä, joka työskenteli Irakissa ravintoloitsijana. Kun al-Windi ei suostunut maksamaan, militantit pahoinpitelivät hänet. Vaimo on kertonut al-Windille, että militantit ovat kyselleet häntä lähdön jälkeen. Lisäksi poliisina työskentelevä vaimon veli on uhannut sekä al-Windiä että hänen vaimoaan.
Maahanmuuttovirasto pitää al-Windin kertomusta totena. Päätöksen mukaan al-Windi ei kuitenkaan ole erityisen profiloitunut shiiamilitian silmissä.
Viraston mukaan kertomus al-Windin lähdön jälkeisistä etsinnöistä on kuulopuhetta ja hän voi palata Bagdadiin sunnienemmistöiseen kaupunginosaan.
Poliisi ja aseelliset ryhmittymät yhteistyössä
Asiantuntijat sanovat, että militioiden eli aseellisten ryhmittymien kiikariin joutuneiden on turvatonta palata. Irak-asiantuntija Hussein al-Taee konfliktinratkaisujärjestö CMI:stä arvioi, että shiiaryhmittymät saavat todennäköisesti Bagdadissa yhä enemmän valtaa.
- Kun negatiivinen turvapaikkapäätös annetaan tällaiselle ihmiselle, on vain hänen onnestaan kiinni, kuinka kauan hän selviää, al-Taee sanoo.
Nytkään poliisi ei kontrolloi ryhmittymiä vaan tekee yhteistyötä niiden kanssa. Al-Taeen mukaan poliisi voi saada eri alueilla asuvien ihmisten nimet selville, vaikka ihmiset muuttaisivat Bagdadissa.
Turvapaikkayksikön johtaja Esko Repo Maahanmuuttovirastosta ei kommentoi yksittäistapausta.
- Kun on suuri kaupunki, arvioimme muun muassa yksittäisiä militioita ja niiden toimia. Pitää myös arvioida, onko hakijan tilanne sellainen, että jokin organisaatio etsimällä etsisi hänet, ottaisi näppeihin ja jatkaisi kohtelua palaamisen jälkeen, Repo sanoo.
Al-Windi kertoo, että hänen perheensä vaihtaa jatkuvasti piilopaikkaa. Hän pelkää, että militantit sieppaavat lapsen ja kiristävät häntä palaamaan.
- Irakissa odottaa kuolema.
Poliisi ei voinut suojella
Shiiamilitantit eivät vainoa vain sunneja. Esimerkiksi shiialainen Ali Kamel työskenteli poliisina Bagdadissa, kunnes shiiaryhmittymä alkoi kiristää häneltä rahaa ja aseistautunut joukko pahoinpiteli vaimon.
Poliisi kertoi, ettei voi suojella häntä. Maahanmuuttoviraston mukaan hän voi muuttaa Etelä-Irakiin.
Lähi-idän tutkimuksen professori Hannu Juusola Helsingin yliopistosta sanoo, että militantit voivat löytää etsimänsä Bagdadin ulkopuolelta.
- Näyttää siltä, että on ollut pakko keksiä rajoja, joilla saadaan ihmisiä palautetuksi.
Turvapaikanhakijat kokevat, että he ovat joutuneet politiikan pelinappuloiksi.
- Olen pahoillani joutuessani sanomaan tämän, mutta meillä ei ole täällä ihmisoikeuksia, al-Windi sanoo.
Kielteiset päätökset ovat koetelleet kolmikkoa, mutta heillä on yhä unelmia.
Al-Janabi on kerännyt vapaaehtoistyöntekijänä yli 20 työtodistusta festivaaleilta. Hän opiskeli Irakissa historian opettajaksi ja haluaa opettaa Suomessa.
Al-Windi tahtoo perustaa ravintolan. Ali Kamel haluaa toipua ja pysyä hengissä.
STT ei julkaise Ali Kamelin koko nimeä tai kuvaa hänen pyynnöstään.
Nämä syyt oikeuttavat turvapaikkaan
Turvapaikka pitää antaa, jos hakija oleskelee kotimaansa tai pysyvän asuinmaansa ulkopuolella siitä syystä, että hänellä on perusteltu syy pelätä siellä vainoa. Vainon syyn tulee olla alkuperä, uskonto, kansallisuus, tiettyyn yhteiskunnalliseen ryhmään kuuluminen tai poliittinen mielipide. Lisäksi hakijan on oltava pelkonsa vuoksi haluton turvautumaan kyseisen valtion suojeluun.
Jos turvapaikan saamisen edellytykset eivät täyty, hakijalle voidaan myöntää turvapaikkahakemuksen perusteella oleskelulupa toissijaisen suojelun perusteella. Lupa voidaan myöntää, jos hakijaa uhkaa kotimaassa tai pysyvässä asuinmaassa kuolemanrangaistus, teloitus, kidutus tai muu epäinhimillinen tai ihmisarvoa loukkaava kohtelu tai rangaistus.
Esimerkiksi naisiin sukupuolen perusteella kohdistuva vaino voidaan huomioida turvapaikan perusteena. Tällöin vainon syynä voidaan pitää kuulumista tiettyyn yhteiskunnalliseen ryhmään.
Hakija ei saa turvapaikkaa, jos hän on tehnyt tai hänen voidaan perustellusti epäillä tehneen rikoksen rauhaa vastaan, sotarikoksen tai rikoksen ihmiskuntaa vastaan, YK:n tarkoitusperien ja periaatteiden vastaisen teon tai törkeän muun kuin poliittisen rikoksen ennen saapumistaan Suomeen.
Ulkomaalaislaissa olevat edellytykset turvapaikan antamiselle ovat samat kuin Geneven pakolaissopimuksessa, johon Suomi on sitoutunut.
