Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallituksen rivejä raastaa ensi viikon puoliväliriihen alla kiista ruotsin kielen vapaaehtoisuuskokeilusta.
Hallitusohjelmassa sovittiin, että hallitus selvittää lainsäädännölliset edellytykset alueellisiin kokeiluihin kielivalikoiman laajentamiseksi ilman velvoittavaa toisen kansalliskielen opiskelua.
Selvitys ei perussuomalaisten mielestä ole edennyt tyydyttävästi, ja Yle kertoi torstaina, että puolue olisi kytkenyt ammatillisen koulutuksen uudistamisen ruotsin kielen vapaaehtoisuuskokeiluun.
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja ja puheenjohtajaehdokas Sampo Terho ei perjantaina suostunut kommentoimaan tietoja ammatillisen koulutuksen uudistamisen ja kielikokeilun yhteenkoplauksesta.
- Perussuomalaisille on erittäin tärkeää, että tämä kielikokeilu tulee toteutumaan sellaisessa muodossa, että saadaan tieteellisesti mitattavia tuloksia eli saadaan riittävä otanta kokeiluun, Terho sanoi toimittajille eduskunnassa.
Terho ei täsmentänyt, mikä olisi perussuomalaisille riittävä otanta.
”Kohtuuton tilanne ammattikouluille”
Myöskään opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.) ei perjantaina halunnut kommentoida tietoja kielikokeilun ja ammatillisen koulutuksen uudistamisen koplaamista.
Grahn-Laasonen painotti kuitenkin, että ammatillisen koulutuksen reformi on valtioneuvoston hyväksyntää vaille valmis.
- Ammatillisen koulutuksen kenttä tarvitsee ja ansaitsee reformin, ja heidän näkökulmastaan tämä tilanne on aivan kohtuuton, että tämä uudistus on viivästynyt. Pyrimme löytämään sellaiset ratkaisut, että saamme sen valtioneuvostosta läpi mahdollisimman nopeasti, Grahn-Laasonen sanoi STT:lle.
Grahn-Laasonen on ajanut näkyvästi ammatillisen koulutuksen tehokkuuden lisäämiseen tähdännyttä reformia, jota on pidetty suurimpana koulutusuudistuksena Suomessa kahteen vuosikymmeneen.
Ministeri kertoi alkuillasta Twitterissä, että reformi etenee hallituksen esityksenä eduskunnalle ensi viikolla.
Viheltääkö Sipilä pelin poikki?
RKP:n eduskuntaryhmän puheenjohtajan Stefan Wallinin mukaan ammatillisen koulutuksen uudistamisen ja ruotsin kielen vapaaehtoisuuskokeilun koplaus johtuu perussuomalaisten sisäisistä paineista ja puheenjohtajakisasta.
- Nyt yritetään kytkeä yhteen luumu ja elefantti, jotka eivät liity toisiinsa millään tavalla, Wallin sanoi STT:lle.
- Sitä mukaa kun perussuomalaiset ovat tällä vaalikaudella syöneet vaalilupauksiaan hirmuisella vauhdilla, on syntynyt paine osoittaa kannattajille, että puolue pystyy saamaan edes jonkinlaisia symbolisia voittoja, Wallin arvioi.
- Nyt mitataan hallituksen johtamiskykyä. Jos hallituksessa ollaan sitä mieltä, että tällaisia koplauksia ei voida tehdä, niin sitten pääministeri varmasti viheltää pelin poikki.
http://yle.fi/uutiset/3-9573680 https://twitter.com/sannigrahn/status/855412984746844161
Hallitus yrittää ensi viikolla saada ratkaisuja kannustinloukkujen ikuisuusongelmaan. Valtiovarainministeri Petteri Orpon (kok.) mukaan pöydällä ovat asumistuet ja verotus, mutta myös erilaiset maksut, kuten päivähoitomaksujen alennus kannustinloukkujen purkamiseksi.
- Meillä on kaikki tuet, maksut ja verot kannustinloukkutyössä pohdinnassa, katsotaan mikä on poliittisesti mahdollista ja mihin on varaa, Orpo sanoo.
Hallitus on edelleen kaukana työllisyystavoitteestaan, ja ensi viikon alun hallituksen puoliväliriihessä on haussa jälleen liuta uusia työllisyystoimia.
- Kannustinloukkutyö on tässä oleellista. Sosiaaliturva on niin monessa tapauksessa houkuttelevampaa kuin työn vastaanottaminen. Se ei ole ihmisen vika, vaan järjestelmän vika. Pyrimme ottamaan askeleita, joilla tätä saadaan korjattua, Orpo sanoo.
Ei uusia leikkauksia työttömyysturvaan
Osana työllisyystoimia hallitus on jo myllännyt työttömyysturvaa. Orpon mukaan nyt puoliväliriihestä ei kuitenkaan tule uusia päätöksiä työttömyysturvan leikkauksista tai muista toimista. Hallitus on jo aiemmin muun muassa leikannut ansiosidonnaista työttömyysturvaa 100 päivällä ja valmistelussa on myös niin sanottu aktiivimalli.
- Aktiivimallin viimeistely ja sen toimeenpanon varmistaminen on nyt ykkösprioriteetti, Orpo sanoo.
Vaikka veroasiat ovat kannustinloukkuihin liittyen pöydällä puoliväliriihessä, niin isot veroratkaisut ovat jäämässä syksyyn.
Palkkaverotuksen kiristymisen estämiseksi palkansaajajärjestöt odottavat, että kahtena seuraavana vuonna hallitus kompensoi kaikilla palkkatasoilla kilpailukykysopimuksesta johtuvat eläke- ja sosiaaliturvamaksujen korotukset.
- Hallitusohjelmassa on selkeä kirjaus, että kenenkään verotus ei kiristy, se on vastaus aika moneen kysymykseen, Orpo sanoo.
Hänen mukaansa veroratkaisujen paikka on syksyn budjettiriihessä, kun kuva talouden lähivuosien näkymistä tarkentuu.
- Viimeisen kolmen kuukauden kasvu on hyvää, mutta sen perusteella ei voi tehdä mitään lopullisia johtopäätöksiä.
Todella paljon hyviä merkkejä taloudessa
Hyviä talousuutisia on viime aikoina tullut ovista ja ikkunoista ja Orpokin näkee Suomen taloudessa ”todella paljon” hyviä merkkejä.
Peukalosääntö on, että prosenttiyksikön ennakoitua nopeampi talouskasvu pienentäisi nykytilanteessa julkisen talouden alijäämää noin miljardilla eurolla.
Orpon mukaan vauhdittuva kasvu ei muuta julkisen talouden kokonaisuutta vielä pitkään aikaan, oli kasvu 1 tai 2 prosenttia tai jotakin siltä väliltä.
Vaikka hallitus ei ole nyt tekemässä nyt uusia säästöpäätöksiä, niin Orpon mukaan tiukasta finanssipolitiikasta on pidettävä kiinni.
- Velkaantuminen pitää saada taittumaan oikeasti ja julkinen talous vahvistumaan, jotta me pystymme ottamaan vastaan vaikean 2020-luvun.
Väestön ikääntymisestä johtuvat menot harppaavat ensi vuosikymmenellä ja päälle tulevat vielä mittavat puolustushankinnat.
Valtiovarainministeriö ottaa nyt ensimmäistä kertaa laskelmiinsa mukaan suunnitelmissa olevat hävittäjä- ja taistelulaivahankinnat, joiden arvo voi hyvinkin olla noin 10 miljardia euroa. Nyt tehtävien talouskehysten viimeisenä vuonna 2021 hankinnat näkyvät jo noin miljardin euron lisävelanottotarpeena.