Digitalisaation ja tekoälyn ajama työn muutos haastaa koko yhteiskunnan ja ihmisten osaamisen päivittämiseen on keksittävä aivan uudenlaisia ratkaisuja. Tämä oli työmarkkinajohtajien yhteinen näkemys kokoomuksen risteilyllä Silja Europalla järjestetyssä keskustelussa.
Tällä erää kysymyksiä on silti enemmän kuin vastauksia. SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta nosti yhtenä esiin sen, missä vaiheessa nyt mennään ja miten raju murros on edessä.
Eloranta viittasi Yhdysvaltoihin, jossa tilastot osoittavat, että vaikka suuri teknologinen murros on käynnissä, tällä hetkellä ammatteja häviää ja syntyy vähemmän kuin kertaakaan 30 vuoteen.
– Nythän voi toisaalta olla se hetki, että me olemme siinä ketsuppipullon korkin lähdön hetkellä, että jonain hetkenä se tuleekin meille yhtenä rysäyksenä vastaan. Kyetäänkö me sitten ottamaan se isku, jos se nopeasti tulee. Vähän semmoinen fiilis, että ollaan historian odotushuoneessa eikä tiedetä, mikä seuraava steppi on, Eloranta kuvasi.
STTK:n Antti Palola arvioi, että tulevaisuudessa yksilö joutuu ottamaan osaamisestaan ja työmarkkinakelpoisuudestaan enemmän vastuuta.
– Me ollaan pitkälti ulkoistettu osaaminen Suomessa. Sen ovat tehneet työnantajat, vähän liioittelen, ja yhteiskunta on tuottanut vain tyypin töihin.
Palolan mielestä ratkaisu ei löydy pelkästään uusista tutkinnoista tai niiden osista, vaan tarvitaan jonkinlaisia palasia, moduuleja osaamisen täsmäsyventämiseen.
Tarveharkinnalla vai ilman?
Tulevien vuosien haasteena pysyvät myös Suomeen tulijat ja täältä lähtijät. Työtä tekeviä käsipareja tarvitaan, maahanmuuttajien pitäisi päästää työhön kiinni ja ja työperäistä maahanmuuttoa pitäisi pystyä helpottamaan.
Valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) pitää yhtenä ratkaisuna ulkomaisen työvoiman tarveharkinnasta luopumista.
– Muuten me vain yksinkertaisesti emme pärjää täällä tällä ikärakenteella, jos ei tehdä näitä liikkeitä.
SAK:n Elorannan mukaan tarveharkintaa suurempi ongelma on työlupaprosessin kesto, 6–9 kuukautta, jota pitäisi saada selvästi lyhyemmäksi.
– Tarveharkinta on se kaksi viikkoa. Ja sitten puhutaan niistä duunariammateista, joissa meidän väki kohtaa työmailla sitä, että työehdot eivät ole kunnossa ja on alipalkkausta ja muuta. Jos lähdetään sieltä päästä löysäämään, niin tarvitaan aika paljon lisää valvontapäähän, Eloranta sanoi.
"Asutaan Impivaarassa, hiihdetään karhuja kiinni"
Suomesta pois muuttavien osaajien virrassa työmarkkinajohtajat näkevät huonoja ja hyviä piirteitä.
EK:n toimitusjohtajan Jyri Häkämiehen mukaan yritysten pitää pystyä parempaan esimerkiksi niiden ulkomaalaisten kohdalla, jotka suorittavat Suomessa tutkinnon mutta eivät työllisty.
– Pitää pystyä parempaan, jotta heille tarjotaan kesätyökokemuksia, jotta he pääsevät työn alkuun,´.
STTK:n Palola pitää osaajien halua lähteä ulkomaille luonnollisena.
– Meillä ilmeisesti edelleen jotkut haluaisivat, että me asutaan jossain Impivaarassa, ainoastaan poltetaan saunoja ja hiihdetään karhuja kiinni. On äärimmäisen hyvä asia, että ihmisiä lähtee, olen itse aikoinaan lähtenyt ja halunnut tulla takaisin, ja niin tekevät monet muutkin, Palola sanoi