Presidenttivaalien ennakkoäänestys sujui vilkkaasti. Sivusta seuraaja ei ole vielä äänestänyt. Äänestäminen jää varsinaiseen vaalipäivään 28.1. Sitä ennen pitäisi vain päättää ketä äänestää.
Viime viikolla julkaistiin presidentinvaaleihin liittyen kaksi eri gallupia. Alma Median teettämässä gallupissa istuva presidentti Sauli Niinistö sai 58 prosentin kannatuksen ja Helsingin Sanomien gallupissa kannatuslukema oli 68 prosenttia.
Lukemat eivät mahdu siihen kuuluisaan virhemarginaaliin, joka on yleensä parin kolmen prosentin luokkaa. Suurta eroa on perusteltu erilaisilla keräystavoilla. HS:n kysely toteutettiin puhelinhaastatteluina. Alman kyselyssä kolmasosa oli vastannut puhelinhaastatteluun ja loput internet-kyselyyn.
Alman lehdet perustivat omat lehtiartikkelinsa luonnollisesti itse teettämäänsä gallupiin. Lapin Kansakin kertoi sivuillaan, että toinen kierros häämöttää. Toisenlaisiakin otsikoita löytyi muista lehdistä. Joidenkin kolumnistien mielestä toista kierrosta ei tule.
Toinen äänestyskierros järjestetään, mikäli kukaan ehdokas ei saa yli puolta annetuista äänistä. Toiselle kierrokselle pääsevät kaksi eniten ääniä saanutta ehdokasta.
Gallupeilla on vaikutusta äänestyskäyttäytymiseen. Mutta mihin suuntaan? Jos joku näyttää olevan ylivoimainen suosikki esimerkiksi vaaleissa tai urheilukilpailuissa, on helppo siirtyä voittajan puolelle. Keskimäärin on mukavampi voittaa kuin hävitä on tuttu sanonta ainakin kiekko- ja hiihtopiireissä.
Osa ihmisistä haluaa puolestaan olla heikomman kannalla. Voin lukea itseni kuuluvan tähän joukkoon ainakin silloin, kun kyse on urheilusta. Yllätykset tuovat tapahtumiin oman mausteensa.
Vaaleissa pyrin tekemään ratkaisuni ehdokkaiden mielipiteiden perusteella. Olen seurannut televisiosta ahkerasti vaalitenttejä ja lukenut heistä kirjoitettuja artikkeleita. Tässä vaiheessa vaaleja tiedän varmasti ainoastaan sen, ketä en äänestä missään tapauksessa.
Yritän pitää gallupit pois mielestäni, kun merkitsen äänestyslippuun numeron, jota en kerro kenellekään.