Ihmisten kynnys toisten kohtaamiseen tuntuu nousseen, pohtii Tampereen vuokratalosäätiön asukasisännöitsijä Jouko Mäki-Tarkka . Taloyhtiöiden asukkaat siirtävät helposti kiistat kolmannelle osapuolelle, kuten isännöitsijälle.
Mäki-Tarkka muistelee tuoretta tapausta, jossa rivitaloyhtiön kahden perheen välille syntyi riitaa.
–Toisen perheen hieman yli kymmenvuotias poika meni kavereineen hyppimään toisen perheen trampoliinille, aluksi ilmeisesti luvan kanssa. Sitten minuun otettiin yhteyttä ja asia pyydettiin selvittämään, koska perheen mukaan kyseessä oli kotirauhan rikkominen. He aidosti ajattelivat, että tästä tehtäisiin poliisiasia, Mäki-Tarkka sanoo.
–Tämä on jännä piirre, kai se on reviiritietoisuutta ja yksityisyyden korostamista. Taustalla on varmaan myös pelkoa toisen osapuolen kohtaamisesta.
Erilaisia näkemyksiä
Riitatilanteiden siirtyessä useammin esimerkiksi isännöitsijälle ovat myös vaatimukset ihmissuhde- ja sovittelutaitojen saralla nousseet. Naapuruussovittelun keskus julkaisi toukokuussa Naapuruussovittelun käsikirjan, jolla halutaan auttaa asumisen parissa työskenteleviä.
Keskustelun tarve korostuu, kun naapurien maailmankuvat eroavat toisistaan erilaisten elämäntilanteiden, tapojen, uskomusten ja arvojen vuoksi, kertoo Naapuruussovittelun keskuksen päällikkö Miriam Attias .
Naapuruussovittelija auttaa, kun esimerkiksi isännöitsijä kokee, että hänellä ei ole laillisia valtuuksia riidan ratkaisemiseen.
–Naapurin lapset voivat tömistellä, tai jotain ääntä ei pidetä normaalin asumisen äänenä. Jos salaa paheksuu toisten lastenkasvatusta, voivat myös lapset ärsyttää, Attias kertoo.
Attiaksen mukaan naapuruussovittelussa ei tavoitella yksimielisyyttä, vaan ymmärryksen ja vuoropuhelun lisäämistä.
–Ennen kaikki katsoivat puoli yhdeksän uutiset ja ottivat tiedon Yleltä, nyt kokemusmaailmat ovat täysin erilaisia, koska ihmiset hankkivat tietoa eri foorumeilta ja antavat sille eri merkityksiä.
"Byrokratia ruokkii konflikteja"
Attiaksen mukaan Suomen byrokratia ruokkii konflikteja eikä vie ihmisiä yhteen. Myös käräjöintiaikeet kiristävät välejä.
–Perinteinen tapamme on viedä asiat isännöitsijälle tai jollekin viranomaiselle. Oikeudenkäyntiin tähtäävä asioiden todistelu taas ohjaa liittoutumaan ihmisten kanssa, jotka eivät välttämättä ole asiaan osallisia, Attias sanoo.
Mäki-Tarkan mukaan keskustelun puute kärjistää tilanteet ja voi johtaa ryhmittymiin taloyhtiössä.
–Pienestäkin voidaan saada iso soppa aikaan, mikä pahimmillaan ravistaa koko taloa. Naapuruussovittelussa palataan terveeseen menneeseen, kun ihmiset juttelivat ja selvittivät asioita keskenään.