Kes­kus­tas­ta kes­kus­taan päi­vi­sin mat­kus­ta­va työ­mat­ka­lai­nen pärjää Me­ri-La­pin jouk­ko­lii­ken­teel­lä – ha­ja-asu­tus­alueel­la ja vuo­ro­työ­läi­sel­lä on vai­keam­paa

Kello lähenee puolta kahdeksaa perjantaiaamuna. Pakkasta ei ole kovin paljoa, mutta tuuli on pureva.

Onneksi ei tarvitse odotella kovin kauaa, sillä bussi kaartaa tienreunaan lähes minuutilleen aikataulussa – huolimatta karmeasta kelistä ja täydestä lastista.

Arpelasta Liakan kautta Tornion keskustaan ajava vuoro on täynnä lähes pelkästään koululaisia, joista suurin osa jää kyydistä Raumon koululla. Koulukyydeillä saavat kuitenkin matkustaa myös muut asiakkaat, ja kyydistä löytyy kuin löytyykin myös yksi työmatkalainen.

Arpelalainen Ritva Lääkkö kulkee töissä Tornion keskustassa. Töissä on onneksi joustettu sen verran, että kulkeminen bussilla onnistuu.

–Sitten on hankalampaa, kun koululaiset jäävät lomalle. Yleensä pidän silloin itsekin lomaa.

Koululaisvuorolla töissä kulkeva Lääkkö kuuluu harvalukuiseen joukkoon, vahvistaa myös aamubussin kuski Risto Jussila , jonka mukaan työmatkalaisia kulkee koululaisvuoroilla vain muutamia.

Jos asuu Kemin tai Tornion keskustassa ja kulkee töissä arkipäivisin toisen kaupungin keskustassa, joukkoliikenne palvelee merilappilaista erittäinkin hyvin. Jos taas käy esimerkiksi vuorotöissä tai tarvitsee kyytiä kylältä keskustaan, voi olla vaikeampaa.

Haja-asutusalueilta keskustaan kulkee lähinnä koulukyytejä.

–Suurin joukkoliikenteen asiakasryhmä Meri-Lapissa ovat peruskoululaiset. Sitten tulevat työssäkävijät ja asioijat, kertoo Meri-Lapin seutulogistikko Kirsi Ylipiessa .

Parhaiten on liikennöity Kemin ja Tornion keskustojen väli, jolla busseja kulkee arkipäivisin vähintään kerran tunnissa. Iltaisin ja viikonloppuisin on senkin osalta heikompaa, ja esimerkiksi parempia yhteyksiä ilta- ja viikonloppujunille toivotaan paljon.

Jotta minimiyhteydet saadaan turvattua, kunnat ostavat tarvittaessa täydentäviä liikennepalveluita.

–Tällä hetkellä meillä ei ole mahdollisuutta ostaa enempää liikennettä. Liikennöitsijöiden taas on vaikea saada ilta- ja viikonloppuliikennettä kannattavaksi, Ylipiessa valittelee.

Jetta Huttunen kulkee talvikeleillä mieluummin bussilla kuin omalla autolla. –Bussi on ilmastoystävällinen vaihtoehto ja lisäksi se säästää omia hermoja. Saa olla ihan omissa oloissaan, ei tarvitse stressata huonosta kelistä tai autoon käyntiin lähtemisestä.

Kuva: Maiju Ylipiessa

Junayhteyksien puutteen on huomannut myös torniolainen Jetta Huttunen , joka on palaamassa iltapäiväbussilla töistä Kemistä.

–Kun muutin alueelle vuonna 2007, Torniosta pääsi vielä linja-autolla yöjunalle. Nykyään junaa pitäisi odottaa Kemissä noin kaksi tuntia.

Päivävuorot sen sijaan toimivat Huttusesta hyvin. Bussilla hän kulkee mukavuus- ja ekologisuussyistä, vaikka kotoa löytyisi omaki auto.

Viideltä iltapäivällä Kemistä lähtevän bussin luulisi olevan työmatkalaisille ihanteellinen, mutta Tornioon on torstaisena iltapäivänä matkalla alle kymmenen matkustajaa.

Torniolaisen Tuula Ahonkaan ei pitäisi edes olla tässä bussissa. Takana on hukkareissu Kemiin, sillä juna oli niin myöhässä, että jatkoyhteys ei olisi odottanut. Ahollakin on oma auto, mutta hän käyttää silti mieluusti joukkoliikennettä varsinkin pidemmillä matkoilla.

–Tällaisella pakkasella ei käynyt mielessäkään ottaa omaa autoa.

Verrattuna esimerkiksi 20 vuoden taakse ovat joukkoliikenteen tarjonta että käyttäjämäärät Meri-Lapissa selvästi vähentyneet. Positiivisiakin viitteitä voi silti nähdä: asiakaspotentiaalia on keskusta-alueiden nuorisossa, joka käyttää Kirsi Ylipiessan mukaan aikaisempaa enemmän joukkoliikennettä. Lähitulevaisuudessa alueella aiotaan kehittää ainakin tiedottamista, jotta asiakas löytäisi yhteydet helpommin.

Ensi vuonna joukkoliikenteen tilanne muuttuu valtakunnan tasolla, kun liikennekaari, hallituksen liikennemarkkinoita uudistava hanke etenee. Uusi lakikokonaisuus astuu voimaan pääosin heinäkuun alussa ja sen tavoitteena on kehittää digitaalista liiketoimintaympäristöä ja sujuvoittaa sääntelyä.

Liikennekaari tietää muutoksia muun muassa valvoviin organisaatioihin ja lupakäytäntöihin. Sen lähtökohta on vahvasti markkinaehtoinen ja tarjonta tulee rakentumaan entistä vahvemmin kysynnän mukaan. Jatkossakin kunnat ja toimivaltaiset viranomaiset hankkivat täydentäviä liikennepalveluita kuten nytkin.

Miten liikennekaari tulee käytännössä näkymään Meri-Lapin bussimatkustajalle, on Ylipiessan mukaan vielä vaikea sanoa.

–Kun mennään entistä enemmän markkinaehtoiseen liikenteeseen, kilpailu lisääntyy siellä, missä voidaan olettaa, että tuottokin on parasta. Ideaalitilannehan olisi, että liikennöitsijät laittaisivat niin hyvän tarjonnan, että se houkuttelisi lisää matkustajia, ja sitä kautta pystyttäisiin lisäämään tarjontaa vähän huonommin kannattavillekin alueille.