Pääministeripuolue keskustalla on vielä työtä saada äänestäjät vakuuttuneiksi sote- ja maakuntauudistuksesta ja sen onnistuneesta läpiviennistä. Näin arvioivat keskustakonkarit ja politiikan tutkija.
Viimeisen puolen vuoden aikana keskustan suunta kannatusmittauksissa on ollut laskeva. HS:n viikonvaihteen gallup-luvuissa puolue sai vajaan 18 prosentin lukemat ja Ylen aiemmassa gallupissa reilut 18 prosenttia. Hallituskumppani kokoomus on huidellut 21 prosentin lukemissa.
Keskustan entinen puoluesihteeri Timo Laaninen uskoo, että keskustajohtoisen hallituksen uudistukset aiheuttavat kansalaisten keskuudessa vielä epävarmuutta.
– Esimerkiksi sote-uudistuksesta taitaa ihmisillä olla tällä hetkellä se mielikuva, että jotakin hirveää on tapahtumassa. Niin kauan kuin uudistus on valmis, niin sekin synnyttää epävarmuutta, sanoo Laaninen.
Keskustan konkaripoliitikon, kansanedustaja Seppo Kääriäisen mielestä sotessa on paljon kyse siitä, että kansalaiset voivat luottaa poliitikkojen kykyyn tehdä merkittäviä päätöksiä.
– Poliittinen arvio tulee lähinnä siitä, pystyykö hallitus viemään näin suuren asian kunnolla satamaan, uskoo Kääriäinen.
Huoli kunnista
Erikoistutkija Erkka Railon mukaan keskustalla on ollut tyypillisesti eniten uskottavuutta palveluiden ja elinvoiman puolustajana suurten kaupunkien ulkopuolisilla alueilla.
Tekeillä oleva uusi maakuntahallinto ja kuntien vallan kaventuminen saattaa kuitenkin herättää huolta ja pettymystä keskustan kannattajissa, vaikka keskusta voisikin nousta ykköspuolueeksi monessa tulevassa maakuntavaltuustossa.
– Kuntien vallan menettäminen maakunnille saattaa hyvinkin olla ongelmien ydin. Periaatteessa keskustahan voisi pärjätä sillä, että se vain vakuuttaisi, että palvelut maaseudulla säilyvät, mutta sitähän se on yrittänyt hokea jo monta vuotta, arvioi Turun yliopistossa työskentelevä Railo.
Maakuntauudistus sekä sote-malli pitäisi saada suurilta osin voimaan vuoden 2019 alusta. Hallitukselle painetta tuo se, että eduskuntavaalit ovat todennäköisesti pian sen jälkeen keväällä 2019.
– Siinä on haaste kaikille hallituspuolueille, mutta erityisesti keskustalle, saada se (uudistus) valmiiksi ja hyvin selvitettyä ihmisille, että mitä tämä tarkoittaa, sanoo Laaninen.
Imago koetuksella?
Keskustan päänvaivana ei ole pelkästään sote- ja maakuntauudistus. Laaninen ja Kääriäinen uskovat, että puolueen kannatusta ovat syöneet pääministeripuolueen asema sekä epämiellyttävät päätökset hallituksessa.
Lisäksi pääministeri Juha Sipilän (kesk.) talvi on ollut Laanisen mukaan raskas Yle-kohun myötä.
– Viime syksynä alkanut Yle-prosessi kaikkine käänteineen on vahingoittanut Sipilän imagoa jonkin verran. Uskon, että mitä pidemmälle vaalikausi sujuu, niin vahingot pienenevät, arvioi Laaninen.
Railon mukaan uutiset Suomen talouden piristymisestä eivät näytä hyödyttäneen keskustaa vaan hallituskumppani kokoomusta, johon äänestäjät ovat usein luottaneet talouspoliitikassa.
Kääriäinen uskoo, että keskustan puoluejohto ja esikunnat saavat miettiä, kuinka myös keskusta voisi saada poliittista hyötyä talouden piristymisestä.
– Olisihan kummallista, jos tämä (talouden piristyminen) ei jollakin aikajänteellä näkyisi myös johtavan hallituspuolueen (keskustan) kannatuksessa positiivisesti.