Rovaniemen Kauppatori on jäämässä lähinnä perinteisten markkinoiden pitopaikaksi, kun kaupungin ydinkeskustan alue kutsuu toisenlaisella idealla toteutettuja markkinoita. Esimerkiksi viime viikonloppuna pidetyt Suurmarkkinat toivat eri maiden ja maakuntien erikoisuudet keskustaan.
Kauppatori kiinnostaa markkinamyyjiä ja -kävijöitä Rovaniemen Kehitys Oy:n varatoimitusjohtajan Heikki Kontiosalon mukaan suhteellisen hyvin. Rovaniemen Kehitys vastaa Kauppatorin, kävelykadun ja Lordinaukion käytöstä.
Kauppatori kerää markkinasesongin aikana noin 12 000 kävijää, sanoo Kontiosalo. Kävijöitä on enemmän keväällä, kun edellisistä markkinoista on kulunut aikaa.
Lordinaukion ja kävelykadun alue kerää kävijöitä tapahtumasta riippuen muutamasta kymmenestä kymmeniin tuhansiin. Kansainvälisten Suurmarkkinoiden aikana alueella kävi yli 75 000 ihmistä.
"Pienemmät tapahtumat hakeutuvat mieluummin keskustaan. Suuret luottavat omaan vetovoimaansa ja valitsevat pitopaikaksi joko Kauppatorin tai keskustan", Kontiosalo kertoo.
Suurmarkkinoille tarjottiin Kauppatoria, mutta niiden järjestäjä Tori- ja markkinakaupan palvelukeskus Oy halusi markkinat keskustaan.
Rovaniemen Kehitys järjestää Kauppatorilla vuoden aikana kolmet markkinat. Kalleimmaksi tulee kevätmarkkinat noin 6 000-7 000 eurolla. Rahaa käytetään Kontiosalon mukaan lumen poistoon ja hiekoittamiseen.
"Keväällä emme saa markkinoista tuottoa, joka paikkaisi kulut. Kesällä ja syksyllä järjestäminen vie noin 3 000 euroa".
Kiinteitä kuluja ovat muun muassa vartiointi, jätehuolto ja sähkö, jotka pysyvät lähes samana vuodenajasta riippumatta.
Lordinaukion ja kävelykadun hinta tapahtuman järjestäjälle, eli taholle, joka vuokraa alueen Rovaniemen Kehitykseltä, muodostuu vuokrattavan alueen neliöiden ja käytön mukaisesti.
Sadonkorjuumarkkinat järjestettiin ensimmäistä kertaa keskustan tuntumassa Pöykkölän sijaan. Markkinoilla kävi markkinoiden koordinaattorin Risto Saukkoriipin mukaan noin 7 000-8 000 ihmistä.
Markkinat olivat kaupungin Aalto-keskuksessa eli Lappia-talon ja kirjaston kupeessa.
"Markkinajärjestäjinä maksoimme kaupungille vuokraa alueesta ja tiloista", Saukkoriipi sanoo.
Tuloja järjestäjät saivat myyntipaikkojen vuokrauksesta markkinamyyjille. Tarkat tulo- ja menolaskut ovat vielä tekemättä, mutta hän arvelee, että tulos on suunnilleen nolla euroa.
Joulumarkkinoiden pitopaikasta käydään vasta keskusteluja.
Rovaniemen Wanhat Markkinat pulitti Vanhan torin ja Jätkänpuiston alueen käytöstä vuokraa kaupungille 1 540 euroa. Se on talkoovoimin järjestettävien markkinoiden suurin kulu, sanoo Rovaniemen Wanhat Markkinat ry:n puheenjohtaja ja galleristi Vele Varjo .
Wanhat Markkinat pysyvät jatkossakin perinteisellä paikallaan Toripuistikon kupeessa, koska Vanha tori lähialueineen on kaupungin alkuperäinen markkinapaikka.
"Tunnelma ja henki ovat ratkaisevia ihmisten viihtyvyyden takia. Olisihan se ihan erilaista, jos markkinat pidettäisiin muualla."
Syy, miksi markkinamyyjät ja -järjestäjät yleensä toivovat pääsyä keskustaan, eikä Kauppatorille, on Varjon mielestä aivan selkeä.
"Kauppatori on syrjässä, kun katsotaan sitä, missä ihmiset liikkuvat. Keskustaan on kaikkien helppo saapua."
Mielipiteelleen hän saa tukea Suurmarkkinoiden tapahtumavastaavalta Ari Kallakselta . Hän pitää Suurmarkkinoita onnistuneina ja osasyynä oli niiden sijainti.
"Hyvä sää myös suosi meitä, mutta yleensä tapahtumat saavutetaan paremmin paikkakuntien keskustasta."
Markkinoiden kävijämäärät
Kansainväliset Suurmarkkinat: kävijöitä neljän päivän aikana n. 75 000.
Sadonkorjuumarkkinat: kävijöitä kahden päivän aikana n. 7 000–8 000.
Rovaniemen Wanhat Markkinat: kävijöitä kolmen päivän aikana n. 38 000
Kauppatorin kevät-, kesä- ja syysmarkkinat: kävijöitä yhteensä noin 12 000.