Aika rientää. Rovaniemen maalaiskunnan ja Rovaniemen kaupungin yhdistämisestä on vuodenvaihteessa kulunut kymmenen vuotta. Se, mikä reilut kymmenen vuotta sitten näytti kohtalaisen epävarmalta, on nyt itsestäänselvyys. Reikäleipää ei enää ole.
Kaupungin ja maalaiskunnan yhdistämiseksi tehtiin useita aloitteita 1980-luvulla. Elinkeinoelämän toiveet eivät heti toteutuneet, maalaiskunnan talous oli vankalla pohjalla. Kuntaliitoksen sijasta maalaiskunnassa keskusteltiin, pitäisikö rakentaa kunnantalon Saarenkylään.
Kasvava paine ja maalaiskunnan talouden heikkeneminen johtivat lopulta siihen, että yhdistämistä ruvettiin selvittämään. Kunnanjohtaja Mauri Gardinin siirtyminen Rovaniemen kaupunginjohtajaksi oli yksi edellytys sille, että pallo rupesi pyörimään.
Merkittävin yksittäinen toimija taisi olla selvitysmies, filosofian tohtori Arto Koski, joka kärsivällisesti vei prosessia eteenpäin. Koski ennusti, että kuntaliitos antaa Rovaniemen seudulle tuhdin piristysruiskeen muutamaksi vuodeksi. Hän kertoi elinkeinoelämän kiinnostuvan paikkakunnasta, vaikka väkiluku ei muutu. Näin myös kävi.
Kasvusykäystä vauhditti myös valtakunnallinen noususuhdanne. Kasvuvauhti, muutos ylipäätään, taisi olla joillekin liian kova, sillä monia hankkeita ruvettiin vastustamaan. Kiela-kortteliakin rakennetaan viiveellä.
Kuka kuntaliitoksessa voitti ja kuka hävisi? Voittajia olivat varmaankin useimmat rovaniemeläiset, kuntaliitos käänsi alueen kasvu-uralle. Väkiluku rupesi kasvamaan, uusia yrityksiä syntyi. Kuntien työntekijätkin säilyttivät työpaikkansa, vaikka vähemmälläkin väellä palvelut olisivat pyörineet.
Kuntalaisten verorasitusta kuntaliitos ei keventänyt. Menot ja verot ovat nousseet vuosi toisensa jälkeen. Tämä kertoo siitä, ettei kuntaliitoksen mahdollistamaa byrokratian keventämismahdollisuutta hyödynnetty. Kaikilla näytti olevan työtä, kun kaupunkiorganisaatio jaettiin tilaajiin ja tuottajiin.
Ne, jotka taloudellisesti kärsivät, taitavat olla maanomistajia entisen maalaiskunnan puolella. Uusi kunta otti käyttöön rakentamiskehotukset ja maanomistajat joutuivat pistämään tonttinsa myyntiin. Moni tontti oli ollut vuosikymmeniä rakentamattomana valmiin kunnallistekniikan piirissä.
Kuntaliitosta aktiivisesti ajanut Osuuspankin ex-toimitusjohtaja Markku Salomaa sanoo Rovaniemen kasvusta olevan hyötyä koko maakunnalle (LK/PS 28.12.). Kun maakunnan keskus kasvaa, maakuntakin voi paremmin.
Nyt kun yhdistämisestä on kulunut kymmenen vuotta, kaupunki tarvitsee uutta otetta elinkeinopolitiikkaansa. Päätöksenteossakin vallalla on liikaa sellaista ajattelua, että mikään ei muuttua saa.