Valtava teräsrakennelma näkyy jo kaukaa, se häämöttää vihreällä rinteellä korkeana kuin vuori. Läheltä sitä ei kuitenkaan pääse tarkastelemaan, sillä tien katkaisee lukittu portti ja kyltti 舠Työmaa - Cittá dello sport – Pääsy kielletty舡. Rakennushankkeen tiedot kertova taulu on haalistunut auringossa.
Espanjalaisarkkitehti Santiago Calatrava suunnitteli Rooman Tor Vergatassa sijaitsevan urheilukylän ja sen maamerkkinä toimivat kaksi 舠purjetta舡 vuoden 2009 uinnin MM-kisoja varten. Se ei kuitenkaan koskaan valmistunut.
Hankkeeseen on törsätty kymmenen vuoden aikana 201 miljoonaa euroa. Valmiiksi saattaminen maksaisi vielä 426 miljoonaa - 11 kertaa alkuperäisarviota enemmän. Jo ensimmäiseen purjeeseen on käytetty terästä yhtä paljon kuin Eiffelin torniin.
Lukumäärä arvoitus
Italia on täynnä keskeneräisiä julkisia rakennushankkeita ja niiden määrä kasvaa vuosi vuodelta. Infrastruktuuri- ja liikenneministeriön mukaan vuonna 2013 hankkeita oli 692 ja vuonna 2014 jo 868. Mukana on muun muassa patoja, teitä, satamia, lentokenttiä ja sairaaloita.
- Todellisuudessa listasta puuttuu valtava määrä kohteita, jotka ovat kaikkien silmien alla. Esimerkiksi Tor Vergata ja Calatravan purje. Joka tapauksessa kyseessä on ennätys, jota ei ole millään muulla maalla Euroopassa, kertoo keskeneräisistä rakennuksista kirjan kirjoittanut toimittaja Antonio Fraschilla. Kirjan nimi on 舡Grandi e inutili舡 eli 舡Suuret ja turhat舡.
Kuluttajajärjestö Codaconsin mukaan listan hankkeisiin on palanut neljä miljardia euroa veronmaksajien rahaa, 166 euroa per perhe. Usein varat on saatu EU:lta. Hankkeiden valmiiksi saattaminen maksaisi 1,4 miljardia.
Rahapulaa ja oikeusjuttuja
- Syy tilanteeseen on pormestareissa, hallituksissa ja usein myös yrityksissä, jotka voittavat urakkakilpailutuksen, mutta eivät onnistu rakentamaan hanketta valmiiksi. Koko italialaisessa järjestelmässä on jotain, joka on rikki, Fraschilla sanoo.
Tähän asti urakat on kilpailutettu alustavilla suunnitelmilla. Voittajayritys arvioi hinnan usein alakanttiin, ja suunnitelmien tarkentuessa rahat loppuvat kesken. Toiset hankkeet joutuvat jäihin vuosien oikeusprosessin vuoksi. Usein koko rakennus on turha.
- Giarreen, Sisiliaan rakennettiin poolokenttä. Voitte kuvitella, kuinka moni Sisiliassa pelaa pooloa. Ei kukaan.
Fraschillan mukaan keskeneräiset kohteet vaatisivat jämäköitä päätöksiä. Sekä valmiiksi rakentaminen että purkaminen vaativat kuitenkin rahaa, jota valtiolla ei ole.
Pieniä edistysaskelia
Ilmiötä pyritään nyt kitkemään lakimuutoksella. Kilpailutukset aiotaan tehdä valmiiden suunnitelmien pohjalta ja kuntien on ennen uusia hankkeita kerrottava, mitä ne aikovat tehdä keskeneräisille. Fraschillan mukaan pelkkä lakimuutos ei kuitenkaan ratkaise syvälle juurtunutta ongelmaa. Varsinkin, jos rikkomuksista ei ole määrätty selviä rangaistuksia ja kansalaiset jatkavat samojen poliitikkojen äänestämistä.
–Meidän täytyy alkaa uudelleen tehdä asiat niin, kuin ne pitää tehdä ja rangaista selvin säännöin niitä, jotka tekevät väärin.
Kylässä asutaan yhä, kartassa paikalla tekojärvi
Salerno–Reggio Calabria-moottoritie.
Tietä on yritetty modernisoida vuodesta 1997 lähtien. Pääministeri Matteo Renzi on luvannut, että tie valmistuu tämän vuoden joulukuussa.
Melito-joen pato, Calabria.
Projekti aloitettiin vuonna 1983 Etelä-Italian elvyttämiseksi perustetun rahaston turvin, mutta rakennustyöt pysähtyivät oikeusprosessin vuoksi. Padon piti luoda suuri tekojärvi, joka ehdittiin jo merkitä karttoihin. Järven tieltä tyhjennettiin myös sen alle jäävä kylä, jossa kuitenkin asutaan edelleen.
Padova–Venetsia-kanava.
Suunniteltiin 1950-luvulla, mutta rakennustyöt pysähtyivät vuonna 1992.