Kesä kui­vat­ti suu­rim­mat sa­to­haa­veet Ro­va­nie­men siir­to­la­puu­tar­has­sa, mutta marjoja onneksi saa poimia kip­po­kau­pal­la

Marjat kasvavat hyvin Napapiirin ryhmäpuutarhassa Paavalniemessä. Perunoiden varret paleltuivat, mutta mukulat onneksi ehtivät kasvaa.

Kaimat Marjatta Riskilä ja Marjatta Aalto asuvat kesät siirtolapuutarhamökeissään. Talvellakin mökkejä saa käyttää, mutta niissä ei saa asua pitkäkestoisesti.
Kaimat Marjatta Riskilä ja Marjatta Aalto asuvat kesät siirtolapuutarhamökeissään. Talvellakin mökkejä saa käyttää, mutta niissä ei saa asua pitkäkestoisesti.
Kuva: Tiia Haapakangas

Pihaa reunustava vadelmapensas kutsuu yhä poimijaansa. Marjasato onkin tämän kesän ilo Marjatta Riskilän pihalla Napapiirin ryhmäpuutarhassa.

Esimerkiksi pavut vei halla jo heinäkuussa.

– Oli kylmä yö. Suojasin nämä seuraavaksi yöksi, mutta ei se enää auttanut, Riskilä kertoo ja esittelee tyhjää pensaspapupenkkiään. Myös ruusupavuille kävi köpelösti, mutta härkäpapu sentään kasvaa tänäkin kesänä komeasti.

Heinäkuinen halla yllätti hyötypuutarhurin. Marjatta Riskilän pensaspavut heittivät kasvamasta sen myötä.
Heinäkuinen halla yllätti hyötypuutarhurin. Marjatta Riskilän pensaspavut heittivät kasvamasta sen myötä.
Kuva: Tiia Haapakangas

Kasvimaalla porkkana kasvaa heikosti ja perunasta paleltuivat varret.

– No, mukulat onneksi olivat kasvaneet. Nythän ne ovat tuolla maassa kuin kellarissa, Riskilä esittelee.

Pinaatti on tämän kesän menestyjä. Sen sadon Riskilä on kerännyt jo talteen.

– Säilön pinaatin kuivaamalla, hän kertoo.

Myös mansikoita ja vadelmia on saanut kerätä runsain mitoin omiin tarpeisiin.

– Vadelmia olen kerännyt jo kaksitoista litraa. Niitä tulee varmaan parikymmentä litraa, Riskilä pohtii.

Vadelmapensas on yhteinen naapurin, Marjatta Aallon kanssa.

– Katso, meillä on täällä pieni aita keskellä pensasta, Aalto esittelee.

Molemmat ovat 2000-luvun alussa perustetun puutarhayhteisön alkuperäisiä asukkaita. Ryhmäpuutarha juhli tänä vuonna 20-vuotista taivaltaan. Ensimmäiset mökit valmistuivat vuonna 2004.

Mökkien lisäksi poroaidalla rajatussa puutarhakylässä on myös viljelypalstoja.

Marjatta Aalto piipahti naapurinsa Marjatta Riskilän pihalle Napapiirin siirtolapuutarhassa Paavalniemessä. Naapuruksilla on muun muassa yhteinen varasto ja vattu pensaikko.
Marjatta Aalto piipahti naapurinsa Marjatta Riskilän pihalle Napapiirin siirtolapuutarhassa Paavalniemessä. Naapuruksilla on muun muassa yhteinen varasto ja vattu pensaikko.
Kuva: Tiia Haapakangas

Marjatta Aalto hoksauttaa, että alueelle saa tulla ulkoilemaan.

– Näillä kujillahan saa kävellä muutkin.

Marjatta Riskilä aloitti siirtolapuutarhaelämän mökin ja hyötykasvien parissa. Hän ei tehnyt palstalleen ainuttakaan kukkapenkkiä.

– Mutta sitten nämä naapurit alkoivat tarjota kasveja, kun heillä oli jaettuina niitä. Yhtään kasvia en ole ostanut, Riskilä sanoo.

Muiden mökkiläisten innokkaan kukkaharrastuksen avulla Riskilän palstalla onkin nyt valloittavan kaunis, kaareva kukkapenkki. Sen toisella puolella on mökki ja toisella puolella hyötypuutarha.

Kaimat Aalto ja Riskilä asuvat puutarhamökeissään koko kesäkauden, viisi kuukautta vuodesta. Myös moni muu viettää kesällä ison osan ajastaan mökeillä.

– Voisihan täällä talvellakin olla, mutta vesi laitetaan kiinni lokakuussa, Marjatta Aalto sanoo.

Tänä vuonna vettä on ehditty kaipaamaan puutarhalla kesänkin aikana. Moni ryhmäpuutarhan mökkiläinen ja palstaviljelijä toteaa, että kesä on ollut varsin hankala.

Vadelmia keräävä Annikki Lavia kuvailee, että kesä oli alkuun kylmä ja kuiva. Lopulta vettä saatiin, mutta kylmät yöt jatkuivat elokuulle asti.

– Nyt on hyvät ilmat. Ehkä jos tällaisena jatkuu syyskuun puoliväliin, kasvit saavat vielä toisen kasvupyrähdyksen, hän pohtii.

Mikä?

Napapiirin ryhmäpuutarha

Sijaitsee Paavalniementien risteyksen kohdalla, maailman pohjoisin siirtolapuutarha.

Alueella voi ulkoilla vapaasti. Etäisyys Rovaniemen keskustasta noin 7 km.

Tällä hetkellä vielä vapaana yksi puutarhapalsta, jolle voi rakentaa mökin.

Palstoja on yhteensä 24.

Loppukesän kukkapenkissäkin riittää vielä väriloistoa Marjatta Riskilän kesäpihalla. Riskilä aloitti siirtolapuutarhaelämän hyötykasvien parissa, mutta naapuriapu toi lopulta hänen pihaansa myös komean perennapenkin. Nyt se toimii pihan tilanjakajana.
Loppukesän kukkapenkissäkin riittää vielä väriloistoa Marjatta Riskilän kesäpihalla. Riskilä aloitti siirtolapuutarhaelämän hyötykasvien parissa, mutta naapuriapu toi lopulta hänen pihaansa myös komean perennapenkin. Nyt se toimii pihan tilanjakajana.
Kuva: Tiia Haapakangas

Mökeissä (25/30 m²) voi asua kesäisin ja niitä voi käyttää talvisin.

Alueella on myös monivuotisia viljelypalstoja. Palstoille on jonoa, ja ne vuokrataan ilmoittautumisjärjestyksessä.

Yhdistys perustettu 1999. Ensimmäiset mökit valmistuivat 2004.

Yhdistyksen jäsenet kouluttautuvat vuosittain omatoimisesti.