Kerttu Nis­ka­nen haluaa lisää har­vi­nais­ta herkkua

Kerttu Niskanen oli viime talven paras suomalaishiihtäjä. Kauden kruunasi distannismatkojen maailmancupin kokonaisvoitto.

Kuva: KIMMO BRANDT

Maastohiihtäjä Kerttu Niskanen kuvailee viime kautta kokonaisuutena uransa parhaaksi, joten marraskuusta alkaen edessä on melkoinen savotta. Hän aikoo 35-vuotiaana näyttää, ettei viime kausi jää uran parhaaksi.

– Lähden hiihtämään alusta asti kokonaismaailmancupia. Viime vuonna pistelaskusysteemi tuli uutena, enkä ollut hereillä alkutalvesta. Jätin muutamia kilpailuja hiihtämättä, Niskanen kertoi maanantaina STT:lle maajoukkueen mediatilaisuudessa.

Niskanen oli maailmancupissa kolmas ja voitti normaalimatkojen cupin. Maailmancupin voittanut Norjan Tiril Udnes Weng keräsi 2 029 ja Niskanen 1 840 pistettä, joten suomalaisen äänessä on vajaat 200 pistettä harmitusta.

– On harvinaista herkkua, että voi olla maailmancupissa kolmen parhaan joukossa ja voittaa normaalimatkojen cupin, Niskanen muistutti.

Harmitusta äänessä on myös silloin, kun haastattelu kääntyy Slovenian Planicassa järjestettyihin MM-kilpailuihin. Niskanen otti henkilökohtaisilla matkoillaan sijat 5, 6 ja 9. Viestissä hän piti Suomen mitalitaistelussa ja toi joukkueen toiseen vaihtoon toisena. Suomen kvartetti jäi neljänneksi.

Mitaliodotuksia Planicaan kasvattivat Tour de Skin kakkossija sekä edellistalven hopea ja pronssi Pekingin olympialaisista.

– Taistelin mitalista useammalla matkalla MM-kilpailuissa. Ehdottomasti tavoite oli olla kolmen joukossa ja mieluiten useammalla matkalla. Kilpailu on kova. Kaikki haluavat menestyä arvokilpailuissa. Urheilijan päivän vireen ja välineiden pitää natsata. Jos joku ei toimi, ei tule nappisuoritusta, kuusinkertainen arvokilpailumitalisti tietää.

Kokeilut on tehty

Kaksi edellistä kautta ovat olleet erinomaiset, joten Niskanen on luottanut valmistautumisessa jälleen tuttuun "sapluunaan" valmentajapuolisonsa Juho Mikkosen kanssa.

– Harjoituskaudet eivät ole samanlaisia keskenään, mutta jo viime harjoituskausi ja leirisapluuna olivat hyvät. On yritetty, jos ei matkia, niin ainakin pitää mielessä, mikä on sopinut.

Niskanen ei osallistunut tänä vuonna maajoukkueen leiritykseen vaan rakensi pakettinsa itse.

– En ole ollut yhtään vuorokautta maajoukkueen leirityksessä. Ryhmät valittiin, ja silloin oli normaali leirisapluuna. Sitten ilmoitettiin, että tilanne muuttuu (Hiihtoliiton taloustilanteen takia). Olen tehnyt omineni mahdollisimman laadukasta harjoittelua.

Valmistautuminen on sujunut mukavasti, joten urheilija voi suunnata luottavaisena marraskuun puolivälissä Oloksen tykkikilpailuissa alkavaan kauteensa. Niskanen jatkaa Lapin lumilta Rukalle maailmancupin avaukseen marraskuun lopussa ja aikoo urakoida kevääseen. Maailmancup päättyy Falunissa maaliskuun puolivälissä. Sen jälkeen on vielä ainakin kauden toiset SM-hiihdot.

– Kestin paljon kilpailuja viime talvenakin. Lähden hiihtämään sillä ajatuksella, että pystyn pärjäämään maailmancupissa.

Rukan ja Falunin väliin mahtuvat esimerkiksi Tour de Ski ja Salpausselän kisat.

– Toivon, että jatkan siitä, mihin viime talvena jäin ja saan onnistumisia laajalti. Se näkyisi hyvänä tuloksena kokonaismaailmancupissa. Ja olisin hyvässä kunnossa lähes koko talven.

Arvokilpailuttomina kausina monet kokeilevat uusia asioita, mutta Niskanen ei hötkyile.

– En ole mikään juniori, joten kausia ei voi käyttää kokeiluihin. Tähän mennessä on tullut kokemuksen kautta, mikä on hyvää ja sopii. Hyvää ei kannata lähteä muuttamaan ainakaan liikaa.

Maailmancupissa ei mietitä ikää

Viime kausi päätti kolmen arvokilpailun jakson, johon kuuluivat olympialaiset ja kahdet MM-kilpailut. Vuoden päästä alkaa uusi kolmen arvokilpailun jakso, kun 2025 on MM-kilpailut Norjassa, 2026 olympialaiset Italiassa ja 2027 MM-kilpailut Ruotsissa.

– Kausi kerrallaan mennään, kuten olen sanonut viimeiset kymmenen vuotta. Joku väitti, että sama vastaus on ollut jo kaksikymppisenä, Niskanen naurahti.

– Keskityn hetkeen, ja teen kaiken mahdollisimman hyvin sinä talvena, mikä on sillä hetkellä käsillä.

Niskanen on kuulunut Suomen kärkihiihtäjiin vuosikymmenen, mutta ei myönnä lopettamisen käyneen mielessä.

– Koen asian niin, että kun alkaa miettimään, onko tämä viimeinen kausi tai onko seuraava viimeinen kausi niin silloin ei ole niin kovaa motivaatiota tähän hommaan. Minulla ei ole käynyt mielessä ajatus, että pitäisi laittaa sukset naulaan. Motivaatio on hyvä. Varmasti senkin aika tulee, että tulee ajatus, että milloin tämä loppuu.

Kilpasiskot vierellä ovat nuorentuneet, kun Niskanen on varttunut yhdeksi maailmancupin konkareista. Miltä se tuntuu?

– Maailmancupissa kun pyörii, ei mieti ikää. Tuntuu, että on sama, onko tulokas vai kokenut urheilija. Urheilijat ovat kokonainen perhe.

– Koen hyvänä, että on kokemusta. Kestävyysurheilusta on kyse. Viime kausi oli uran paras kausi. On mahdollista olla huipputasolla, vaikka on 35-vuotias.

Martta-koira osa perhettä

Niskaselta puuttuu arvokilpailujen kultamitali. Pekingissä hän taipui 10 kilometrin perinteisen kilpailun hopealle 0,4 sekunnin erolla ikätoveri Therese Johaugiin.

Olisiko maha tullut täyteen ja olisitko lopettanut, jos olisit voittanut kultaa Pekingissä?

– Ei. Se (lopettaminen) vaatii, että tulee ajatus ja alkaa miettiä. En ole käynyt sitä ajatusta mielessäni. En olisi lopettanut, vaikka olisi tullut kultaa.

Hiihto on Niskaselle ansiotyö, mutta raha ei ole ainoa syy jatkaa.

– Meidän perheessä on ollut aina ajatustapa, että kovalla työnteolla voit saada tulosta ja palkkaa. Pitää tehdä kovasti duunia, että voi saada jotain. Urheilu on siinä mielessä karua, että silloin kun pärjää, silloin menee taloudellisesti paremmin.

Niskanen on nähnyt urheilijana huonompiakin aikoja. Vuonna 2019 hän oli maailmancupin 42:s ja 2021 pohjeluun murtuman katkaisemalla kaudella 28:s.

Niskasen ikäisten naisurheilijoiden kohdalla jokainen uusi aloitettu harjoituskausi ja sen perään kilpailukausi lykkäävät eteenpäin esimerkiksi perheen perustamista.

– Charlotte Kalla halusi perheenlisäystä ja halusi lopettaa. Therese halusi perheenlisäystä, lopetti ja tulee mahdollisesti takaisin, Niskanen sanoi

Miesurheilijan ura harvoin päättyy tai edes keskeytyy perheen perustamisen takia. Kertun veli Iivo Niskanen on esimerkki, miten urheilijan ammatin ja isyyden yhdistäminen onnistuvat.

Naisen tilanne on vaikeampi.

– Miehenä on helpompaa kulkea reissussa kuin naisena, mutta en tiedä, Kerttu pyöritteli.

– Meillä on Martta-koira, joka kulkee hyvin remmissä mukana. Se on tällä hetkellä osa meidän perhettä.