Kemissä tehty bin­go­fuu­sio oli elin­eh­to toi­min­nan säi­ly­mi­sel­le. Suo­mes­sa on enää viisi var­si­nais­ta bin­go­sa­lia – Par­haim­mil­laan saleja oli pel­käs­tään Kemissä kuusi kap­pa­let­ta

Lea Salo-Oja-Vilmi tuo pelilapun Susanna Svärdille.

Kuva: Jouni Valikainen

Susanna Svärd  on tottunut bingonpelaaja. Hän löysi bingoharrastuksen äitinsä opastuksella. Aikoinaan Svärd oli bingolla myös työharjoittelussa. Voittojakin on sattunut kohdalla.

– Kerran sain 1 000 euron arvoisen palkinnon. Kun tulen bingoon, niin pelaan noin 20 eurolla. Jos tappio menee yli 20 euron, niin se alkaa hieman sapettaa, Susanna Svärd kertoi.

Vitosbingon tarina alkoi 1979 Kirjakulmassa Valtakadun ja Meripuistokadun kulmauksessa. Jo sitä ennen Into pyöritti kirjabingoa ja Kemin Palloseura konebingoa. Vitosbingolle oli tilaus, sillä se löysi välittömästi oman asiakaskuntansa.

– Rahaa tuli aluksi sisään ovista ja ikkunoista. Bingotoiminta oli kannattavaa ja niin se on sitä vielä nykyisinkin, mutta ei ilman  Vitosbingon, Intobingon, Uimaribingon ja KePS:n bingon tekemää fuusiota, Pelikeidas bingon omistajien muodostaman Kemin Urheilu- ja Järjestötoiminnan Tuki ry:n puheenjohtaja Seppo Lankinen kertoo.

Pelikeitaan omistavat Kemin Uimaseura, Kemin Palloseuran Tuki, Kansantalojen Liiton Lapin Piirijärjestö ja Kemin Harrastus- ja järjestötoiminnan tuki.

Jotakin nykyisessä Pelikeitaassa on tehty oikein, sillä Suomessa toimii tällä hetkellä ainoastaan viisi bingosalia. Parhaimmillaan pelkästään Kemissä oli pystyssä kuusi bingoa. Vähennys on ollut melkoinen.

Pelikeidas kuuluu Eventio Group Oy:n muodostamaan ketjuun, kuten myös Turun, Kokkolan, Oulun ja Joensuun bingot.

– Saamme ketjun kautta käyttöömme esimerkiksi arvontajärjestelmät. Viiden bingon taloudellisessa vertailussa olemme pärjänneet aivan hyvin.

Lea Salo-Oja-Vilmillä ja Sirja Kivilahdella on kertynyt bingossa työvuosia yhteensä 77.

Kuva: Jouni Valikainen

Pelikeitaan mukavan  ilmapiirin voi aistia. Pelaajien lisäksi ilmapiiriä ovat rakentamassa bingoemännät. Sirpa Kivilahti on tehnyt sitä peräti 40 vuotta.

– Bingo on ollut minulle viihtyisä työpaikka. Tämä on asiakaspalvelutyötä ja jokainen päivä on erilainen. Ei ole käynyt mielessäkään, että olisin vaihtanut työpaikkaa, Sirpa Kivilahti kertoo.

Lea Salo-oja–Vilmillä on työvuosia takanaan 37. Osa nykyasiakkaista pelasi bingoa jo silloin, kun Lea Salo-oja-Vilmi aloitti työuransa.

– Asiakkaat ovat tuttuja, joiden kanssa voi heittää juttua. Tunnelma on rento, Salo-oja-Vilmi kertoo.

Tuula Kantola hoitaa bingolla hallinnolliset tehtävät toiminnanjohtajan tittelillä.

– Mielestäni bingon tulevaisuus näyttää valoisalta, jos rahapelilaki ei muutu, Kantola sanoo.

Seppo Lankinen muistuttaa, että bingon tuotoilla jaetaan perustason avustuksia eri järjestöille ja myös yksittäisille henkilöille.

Kuva: Jouni Valikainen

Koronalla on ollut vaikutusta  myös bingon pelaamiseen.

– 16.3. halli oli tyhjänä, sillä noin 70 prosenttia pelaajista kuuluu riskiryhmään. Nettipelaaminen yleistyi koronan myötä, Tuula Kantola kertoo.

Pelikeitaan tuottoa ohjataan urheilu- ja järjestötoiminnan tukemiseen. Omistajayhdistykset päättävät rahan jaosta.

– VKV:n nuoret juoksijat saivat stipendit, avustimme myös SM-kisojen järjestelyjä, rahoitimme tenniskenttien uusimista ja meillä on markkinointisopimukset FC Kemin ja Simon Kirin kanssa, Seppo Lankinen luettelee.

Pelikeidas on vienyt bingon myös urheilukentille ja -saleille.

– Simon Kirin peleissä ja FC Kemin otteluissa ihmiset ovat tutustuneet bingoon. Sitä kauttakin olemme saaneet pelaajia kivijalkabingoon.

Seppo Lankinen nostaa kannattavassa bingotoiminnassa useaan kertaan esiin osaavan ja sitoutuneen henkilökunnan.

– Bingotyöntekijämme eivät ole vain pelimerkkien jakajia vaan he ovat asiakaspalvelijoita, joista on tullut tärkeitä henkilöitä pelaajille. Osa pelaajista on yksinäisiä ja bingosta he löytävät ihmisen, jonka kanssa voi käydä henkilökohtaisiakin asioita läpi. On tosi hienoa, että osa työntekijöistämme on ollut meillä töissä bingon perustamisesta lähtien, Lankinen kehuu.

Asiakkaille pitää  olla mielenkiintoista tarjottavaa. Pelkkä kahvi ja pulla eivät riitä houkuttelemaan porukkaa kivijalkabingoon.

– Aluksi konsultti Olli Toivanen toi meille mielenkiintoisia pelejä. Myös henkilökunta on kehittänyt uusia pelivariaatioita. Vainionpään Arilla oli hyviä peli-ideoita, joista asiakkaat olivat kiinnostuneita. Jakoprosentti on meillä ollut oikea sekä bingon että asiakkaiden kannalta, Lankinen sanoo.

Vuosina 2014-2017 Juhani Himanka oli Pelikeitaalla ulkopuolisena konsulttina. Pitkälti hänen ideoimansa pelit ovat edelleen käytössä.

Vielä vuosituhannen vaihteessa bingolla meni hyvin. Myöhemmin pelaajamäärät ja tulot tippuivat, joten nettibingosta piti tulla pelastava enkeli. Netin kautta voi pelata tietyn kivijalkabingon asiakkaiden kanssa yhtä aikaa samaa peliä.

– Odotimme, että saamme nettibingoluvan parin viikon viiveellä. Aikaa meni kuitenkin yli vuosi ja velkaannuimme  merkittävästi. Jouduimme yrityssaneeraukseen, mutta sinnikkäällä työllä nousimme kuopasta.

SBH-yhtiöiden bingot saivat lopulta nettibingoluvan, mutta vuotta myöhemmin Veikkaus lanseerasi markkinoille oman eBingon. Veikkauksen eBingo rikkoo Lankisen mielestä rahapelilakia.

– Bingo-oikeuden voi saada yleishyödyllinen yhteisö, joka pelaa bingoa tavara-arpajaispelinä eikä raha-arpapelinä. Veikkaus väittää, että se pelaa numeroarpajaispeliä eikä bingoa, mutta mainostaa peliä bingon nimellä.

Korona-aikana nettibingon suosio on jatkanut kasvuaan. Kivijalkabingossa on käynyt hieman vähemmän asiakkaita.

– Kun selviämme koronapandemiasta, niin bingo tulevaisuus näyttää suhteellisen turvalliselta. Uskon, että pystymme jatkossakin tuomaan oman panoksemme järjestöjen tukemiseen, Seppo Lankinen sanoo.