Ke­min­maa­lai­nen ult­ra­juok­si­ja Marko Mattila juoksi 170 ki­lo­met­rin kisan Rans­kas­sa – haa­vee­na 250 ki­lo­met­rin matka

Vähän yli kolmekymppisellä Marko Mattilalla meni huonosti. Hän jäi työttömäksi, kun Finnforestin saha lakkautettiin. Hän päätti hakea töitä Outokummulta.

–Olisin saanut työpaikan, mutta pomppasin tehtävään liittyvästä kuntotestistä, hän muistelee.

Mies sisuuntui. Hän mittasi autolla viiden kilometrin lenkin, jota alkoi juosta.

–En alkuun jaksanut juosta kuin pari kilometriä. Olin silloin kolmekymmentä kiloa painavampi.

Pian kunto alkoi kehittyä ja paino pudota. Liikunta auttoi työttömyyden aiheuttamaan henkiseen pahaan oloon.

Nyt mies on 41-vuotias timmi kestävyysurheilija, jonka harrastus on hieman paisunut vajaan kymmenen vuoden takaisesta lenkkeilystä.

Vuonna 2011 Marko Mattila osallistui ensimmäiseen juoksukilpailuunsa ja juoksi maratonin Oulun Terwamaratonissa.

Mattila juoksee kaikenlaisia matkoja. Tuttuja ovat niin polkujuoksu vuoristossa kuin maantien taivalluskin. Ultrapitkät matkat alkoivat kiinnostaa häntä muutama vuosi sitten. Ensimmäinen kokemus todella pitkän matkan taittamiseen oli Vaarojen ultramaraton, 86 kilometriä.

–Jäin koukkuun. Sen jälkeen olen juossut vuosittain 1–2 pitempää matkaa, kertoo Veitsiluodon Kisaveikkoja edustava Mattila.

Yhden etapin Mattila saavutti kuun vaihteessa. Hän osallistui UTMB:aan, eli Ultra trail du Mont Blanc -kisaan. UTMB on yksi arvostetuimmista ja suurimmista ultrajuoksutapahtumista maailmassa. 170 kilomerin kisa järjestetään Ranskan Chamonixissa.

Kisaan mukaan pääsemisessä on omat haasteensa. Mattilalle UTMB on ollut useamman vuoden projekti. Juoksukisaa varteen pitää kiertää ultrajuoksutapahtumia ja kerätä niistä karsintapisteitä. Kun pisteitä on tarpeeksi, voi osallistua arvontaan. Hyvällä onnella osallistumisoikeus napsahtaa.

UTMB:aan osallistui 2537 juoksijaa, joista 849 keskeytti. 1688 jaksoi maaliin saakka 170 kilometrin matkan. Mattila sijoittui 314:ksi, omassa ikäluokassaan hän oli 103.

–Ikäisekseni olen hyväkuntoinen, mutta kisan huiput ovat todella kovakuntoisia. He ovat ammattilaisia, kuten vuorijuoksulegenda Kilian Jornet.

170 kilometrin matka vuoristossa, jossa ylämäet toistuvat jyrkkinä ja vaikeakulkuisina, vaatii kovan kunnon lisäksi myös mielen kestävyyttä.

–Mielentilat vaihtelivat samaan tahtiin kuin reitillä: oli ylämäkiä ja alamäkiä.

Aikaa ultramatkan taivaltamiseen kului 34 tuntia 12 minuuttia. Puolentoista vuorokauden valvominen tuntui askelissa.

–Taukopaikalla istahtaminen tuntui niin hyvältä, että piti taistella itsensä liikkeelle. Muistutin itseäni, miksi olen tullut tänne, hän kertoo.

Huoltopisteitä oli reitin varrella 20–30 kilometrin välein. Siellä tarjolla oli ruokaa ja juomaa: energiapitoisia välipaloja sekä ihan oikeaa lämmintä ruokaa.

Kaikilla kilpailijoilla oli mukanaan myös reppu, jossa oli syötävän ja juotavan lisäksi muun muassa vaihtovaatteet, lamppu ja avaruuslakana.

Pitkillä matkoilla vauhdinjako on haastavaa. Mattilan mukaan parhaiten jaksaa, kun etenee tasaisella matalatehoisella liikkeellä.

–Kaikilla matkoilla on erilaiset taistelut. Mutta alku kannattaa juosta järkevästi.

UTMB:ssä Mattilan keskijuoksunopeus oli kovimmillaan yli kymmenen kilometriä tunnissa, matalimmillaan 2,9 kilometriä tunnissa, eli hidasta kävelyvauhtia.

–Se taisi olla todella hankalakulkuinen maasto pilkkopimeässä. Ilmassa oli sumua, joten otsalamppu ei valaissut ollenkaan, hän muistelee.

Toinen haastava paikka oli Grand Col Ferrelillä, jossa Mattilan keskinopeus laski 3,2:een. Tuuli ja lumisade sai useat keskeyttämään taivalluksen. Merilappilaiseen ilmastoon tottuneelle Mattilalle ilma ei ollut liian paha.

–Heinäntekokelit, mies vitsailee.

Vuosien mittaan Marko Mattila on kehittänyt omat tapansa harjoitella. Hän juoksee 5000–6000 kilometriä vuodessa ja kehittää lisäksi lihaskuntoa punttisalilla.

–Hyvä lihaskunto on tärkeää etenkin vuori- ja polkujuoksumatkoilla. Harjoitukseni perustuu pitempiin matalatehoisiin lenkkeihin. Teen yhden kovemman lenkin viikossa, hän kertoo.

Seuraavana tavoitteena Mattilalla on maratonajan parantaminen sekä osallistuminen maantiejuoksukisa Spartathloniin. Siinä juostaan 246 kilometrin matka Ateenasta Spartaan.

Entä miten kävi Mattilan työllistymisen? Lopulta hän pääsi töihin Outokummulle. Harjoitukset rytmittyvät vuorotöiden lomaan.

–Ja pääsin minä sitten kuntotestistäkin läpi.