Kolumni

Kemin kouluverkkouudistus: Yhden yläkoulun mallissa monia hyviä puolia

-

Kemin koulu- ja päiväkotiverkkoa ollaan muokkaamassa uuteen uskoon. Lasten määrä kaupungissa vähenee, sitä myöten myös opettajia ja tiloja tarvitaan vähemmän.

Esitys kaupungin koulu- ja päiväkotiverkoksi sisältää kaksi vaihtoehtoa yhden ja kahden yläkoulun mallit.

Tällä hetkellä Kemissä on kolme yläkoulua: Karihaara, Syväkangas ja Hepola. Ne ovat yhteiskouluja, joissa sijaitsevat myös alakoulut.


Yhden yläkoulun mallissa kaikki Kemin yläkoululaiset keskitettäisiin keskustaan, uimahallin vastapäätä sijaitsevaan entiseen terveydenhuolto-oppilaitokseen, joka on aikoinaan toiminut myös tyttölyseona. Hepolan koulu lakkautettaisiin kokonaan kuuden vuoden kuluttua.

Toisessa mallissa yläkoulut sijaitsisivat Syväkankaalla ja keskustassa Kemin Lyseon lukiolla, mutta Hepolaan jäisi alakoulu.

Kaikissa malleissa yläkoulut loppuisivat Hepolahdesta ja Karihaarasta. Karihaaran kouluun ollaan tekemässä remonttia, jonka yhteydessä tehtäisiin tilat myös päiväkodille.

Päiväkotiverkkoa muokataan myös ja lakkautuslistoilla ovat Möllärinranta, Kaivolinna, Ruutti, Toivola ja Marttala. Uuden Pajarinrannan rakentaminen on alkanut. Kemissä on myös Karjalahden ja Möylynlehdon päiväkodit, jonka kohtaloa pohditaan.


Yläkoululaisten keskittäminen yhteen kouluun Kemin keskustaan on järkevää. Hepolasta keskustaan pyöräilee puolessa tunnissa, toiselta suunnasta, Paattiosta aikaa kuluu noin 20 minuuttia. Talvisin nuoret voivat kulkea bussilla.

Yhden koulun malli helpottanee opettajien päiviä ja lukujärjestysten suunnittelua. Aineenopettajat voivat opettaa sekä yläkoululaisia että lukiolaisia. Yhden yläkoulun mallissa koululta toiselle siirtymiseen ei tarvitse varata aikaa, koska molemmat koulut sijaitsevat käytännössä naapureina.

Näkisin, että keskittäminen monipuolistaisi opiskelua: valinnaisaineissa olisi enemmän vaihtoehtoja ja voisiko joitain kursseja järjestää lukion kanssa yhteistyössä?

Myös erilaiset opiskeluympäristöt ovat käden ulottuvilla: kirjasto, museot, urheilukentät ja uimahalli.

Murkkuikäisten yläkoululaisten opettaminen ei varmasti ole helpointa mahdollisinta puuhaa, kun omaakin nuoruuttani mietin. Mallissa yläkoululaisten opettamisen ammattitaito olisi keskittynyt yhteen paikkaan. Oppilashuolto voi keskittyä nimen omaan yläkoululaisten ongelmien ratkaisuun. Myös kaupungin nuorisotyö voisi olla mukana yläkoululaisten koulupäivässä säännönmukaisesti päivittäin.


Yläkoululaisten siirtäminen keskustaan elävöittää keskikaupunkia. Nuoriso liikkuu mielellään ja se piristää kaupungin ilmettä, joka on on joskus kuin ydinräjähdyksen jäljiltä: ei ketään missään. Nuoret käyttävät, mahdollisuuksien mukaan  mielellään palveluja-

Alakoululaisille on hyvä järjestää opetusta lähikoulussa liikenneturvallisuuden kannalta, mutta yläkoululaiset osaavat jo kulkea itsenäisesti keskustaan ja takaisin.