Kemin kau­pun­gin­ta­lon ve­si­säi­liö- ja kat­to­re­mon­tit kes­tä­vät pit­käl­le syksyyn

Elokuussa 2014 kaupungintalon vesisäiliöstä löytyi enterokokkibakteeria. Kaupunkilaiset joutuivat keittämään juomavetensä, ja Kemin Vesi syötti verkostoon tehostetusti klooria parin viikon ajan.

Syyksi epäiltiin jo tuoreeltaan kattovuotoa rankkasateiden jälkeen.

Nyt lähes neljä vuotta myöhemmin Kemin Vesi on aloittanut vesisäiliöiden saneerauksen. Samassa yhteydessä kaupunki korjauttaa kaupungintalon vesikaton.

Työt kestävät kaikkiaan noin puoli vuotta eli pitkälle syksyyn. Pääurakoitsijana toimii Skanska.

Urakoista isompi ja kalliimpi on Kemin Energian ja Veden osuus eli vesisäiliöiden ja säiliötilojen saneeraus.

–Sen kustannusarvio on noin 800–900 000 euroa, kertoo vesihuoltojohtaja Juha Hiltula .

Hankkeen kokonaiskulut nousevat kuitenkin noin miljoonaan euroon, koska kaupunki kustantaa kiinteistönomistajalle kuuluvat lvi- ja sähkötyöt. Ne maksavat vesisäiliöremontissa noin 150 000 euroa.

–Saneeraus kestää kuukausia, koska se on tehtävä vaiheittain. Säiliöistä vähintään yhden on oltava käytössä koko ajan. Pinnoitustyö säiliötä kohden kestää viikkoja, samoin pinnoituksen kuivuminen, Juha Hiltula kertoo.

Kunnostuksen aikana kaikki kolme säiliötä saavat pinnoituksen lisäksi katteen ylleen. Kattamisen pitäisi estää vuoden 2014 kaltainen tapahtumasarja eli mahdollisten vuotovesien pääsy juomaveteen.

–Säiliötilassa uusitaan lisäksi muun muassa huoltotasoja ja portaikkoja. Yli 50 vuotta sitten rakennettuja säiliöitä ja säiliötiloja ei ole saneerattu koskaan aikaisemmin, Hiltula huomauttaa.

Huoltotöitä on toki vuosikymmenien mittaan tehty mutta peruskorjausta ei.

Urakkaan kuuluu vaativia töitä, kuten työmaahissien rakentamista, tavaran tuomista nosturilla sekä telinerakentamista.

Kaupunkilaisille näkyvin on talon eteläiselle ulkoseinustalle pystytetty hissi, jossa kulkevat sekä työntekijät että tavarat.

–Sisälle ja ulos tarvitaan myös kymmenen metriä korkeita telineitä, Juha Hiltula sanoo.

Suunnitelmissa on varauduttu siihen, että huoltoluukkuja joudutaan puhkomaan katolle kaikkiaan kolme. Myös yhdeksänteen kerrokseen on tehty reikiä, joiden kautta päästään ryömintätilaan säiliöiden alla muun muassa venttiileitä vaihtamaan.

–Työt alkoivat 14. toukokuuta. Niitä varten on tehty jo yksi huoltoluukku kattoon, jonka kautta tavarat saadaan kuljetettua säiliötilaan, kertoo kaupunginarkkitehti Kaisa-Mari Immonen .

Vesikaton pintahuopia on kaupungintalossa uusittu viimeksi vuonna 1997. Katon korjaukseen kaupunki on varannut noin 100 000 euroa.

–Muutaman vuoden takainen vuotokohta oli antennireiässä. Katolla näkyy myös vanhoja vuotojälkiä, jotka ovat peräisin ajalta ennen vuoden 1997 remonttia, Immonen kertoo.

Talossa on teetetty kuntotutkimuksia, mutta kaupunginarkkitehti varautuu silti yllätyksiin.

–Kun vanhaa aletaan korjata, yleensä niitä aina löytyy, vaikka kuinka olisi tutkittu.

Kun läheltä näkee usein ensi sijassa ongelmat, kaukaa perspektiivi on toinen.

–Meillä kävi vierailulla Oulun yliopistosta korjausrakentamisen professori, jonka opiskelijat ovat tehneet restaurointisuunnitelmia harjoitustyönä. Hän kehui, miten hienoja rakennuksia Kemissä on.

Oikuttelevien uuden puolen hissien sähköistys on tarkoitus saada teetettyä tämän vuoden aikana. Sähköistyksen uusiminen maksaa noin 90 000 euroa.

–Lopulliset tarjouspyynnöt eivät ole vielä lähteneet, Immonen sanoo.

Molempien hissien sähköistys on tehtävä yhtä aikaa, jotta ne voivat toimia yhdessä. Isoja vikoja on ollut kuitenkin vain toisessa, joka toimii epävarmasti, jää välillä kerroksiin ja huudattaa merkkiääntä tarpeettomasti.

Ongelmat ovat jatkuneet, vaikka hissiin teetettiin käsityönä uusi piirilevy. Entisenlaisia ei näet enää valmisteta.

Lentoestelupa jäikin hakematta

Kaupungintalon saneerauksen aloittaminen viivästyi muutaman päivän, ja rakennuksen ulkopuolisen hissin asentaminen keskeytyi alkuunsa.

Työt pääsivät jatkumaan, kun hissityölle oli haettu lentoestelupa. Sen myöntää Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi, ja se edellyttää lennonvarmistusjärjestelmää ylläpitävän ANS Finlandin (Air Navigation Services Finland Oy) lausuntoa. ANS on tämän vuoden alusta eriytetty lentoasemayhtiö Finaviasta.

–Yleensä rakentamisen ammattilaiset ottavat asian ajoissa huomioon, sanoo lentoesteet-yksikön päällikkö Pekka Tiainen ANS Finlandista.

–Järjestelmä on toiminut kuitenkin vuosikymmeniä, ja sitä säädellään sekä kansainvälisesti että ilmailulain pykälässä 158. Myös kaavoituksessa ilmatila ja sen valvonta kuuluvat tavanomaiseen toimintaan. Finavia käy kuntien ja rakennusvalvonnan kanssa jatkuvasti keskustelua.

ANS Finland tutkii luvanhaussa esteen sijainnin ja korkeuden.

–Kiitoteiden ympäristöön ulottuvat esterajapinnat voivat yltää 15 kilometrin päähän. Kaupallisessa matkustajaliikenteessä vaatimukset ovat tiukempia kuin korpikentillä. Koneiden on pystyttävä laskeutumaan ja nousemaan turvallisesti.

Tiaisen mukaan sektorien laskennassa täytyy tietää esteet, jotta puolestaan voidaan arvioida polttoainetarve ja sallittu matkustajien määrä.

Lentoesteitä voivat olla myös rakennukset ja puusto – maallikolle ymmärrettävämpien mastojen, tuulivoimaloiden, savupiippujen, nostureiden ja voimajohtolinjojen ohella.

–Kemin kaupungintalon hissin pystytykseen käytetty nosturi ylsi 73,6 metrin korkeuteen maanpinnasta eli selvästi rakennusta ylemmäs.

Harva tulee ajatelleeksi, miten suuria turvavälit ovat. Kaupungintalokaan ei sentään ole mikään pilvenpiirtäjä.

–Jos omakotitalon pihalle pystyttää 30-metrisen maston, sille on haettava meiltä tarkastelu, Tiainen muistuttaa.

–Mitä lähempänä lentokenttä sijaitsee, sitä tarkemmin este tutkitaan. Säädökset koskevat sekä pysyviä että tilapäisiä rakennelmia. Vaikka nosturi olisi käytössä vain pari tuntia, lupa tarvitaan.