Merilappilaiset kunnat käyttävät sosiaalista mediaa vaihtelevasti.
Tornion kaupungilla ei ole varsinaista somestrategiaa. Kaupungin kehitysjohtaja Sampo Kangastalo kertoo, että asiaan kiinnitetään nykyistä enemmän huomiota lähiaikoina, kun Tornion saa palkkalistoilleen viestintäsuunnittelijan.
- Mietimme tarkasti, missä kanavissa olemme mukana ja miten. Ei esimerkiksi ole mitään järkeä perustaa vaikkapa Twitter-tiliä, jos siellä ei tapahdu mitään, Kangastalo toteaa.
Tornion kaupungilla on useampikin virallinen Facebook- ja Twitter-kanava: aktiivisia ovat esimerkiksi Aineen taidemuseo ja Tornion nuorisotoimi. Yleisistä kaupunkia koskevista asioista tiedotetaan Tornion palvelukeskus Kompassin tililtä.
Toistaiseksi sosiaalisessa mediassa toimiminen on ollut kiinni henkilöstä. Joillekin kaupungin työntekijöille sosiaalisessa mediassa toimiminen voi olla vielä ajatuksena vierasta.
- Lisäksi kunnilla on haasteita, mistä työntekijät ottavat ajan sosiaalisen median sisällön tuottamiseen. Isommissa kaupungeissa on omat viestintäosastot, mutta meidän kokoisissa kaupungeissa somea hoidetaan muiden töiden ohella, Kangastalo pohtii.
Kemillä tekeillä on uusi sosiaalisen median strategia, mutta ohjeita ja koulutusta sosiaalisessa mediassa toimimiseen on jo saatu.
- Markkinaviestintästrategia uusitaan kolmen vuoden välein. Viimeisen kolmen vuoden aikana sosiaalisen median merkitys on kasvanut huimasti, joten strategialla vastataan tarpeeseen, toteaa Kemin kansliajohtaja Jukka Vilen. Kemissä käytetään Facebookia, Youtubea ja Instagramia. Kaupungin keskusvirastolla on omat kanavansa ja eri hallintokunnilla omansa.
- Keskusviraston viestintä on paljolti markkinointia tai tiedotusta esimerkiksi päätöksentekoon liittyvistä yleisötilaisuuksista. Esimerkiksi uimahallin, teatterin ja kirjaston päivitykset liittyvät palvelutuotantoon, Vilen kuvailee.
- Johtavia poliitikkoja olen suosittanut lähtemään Twitteriin, jossa he voisivat avata päätöksentekoa, hän jatkaa.
Kuntaliitto tutkii vuosittain kuntien tekemisen tasoa verkossa ja sosiaalisessa mediassa. Enää kunnissa ei juurikaan keskustella siitä, pitääkö kunnan olla sosiaalisessa mediassa, vaan miten siellä pitää olla.
Aktiivisimpia sosiaalisen median käyttäjiä kuntien sisällä ovat kulttuuri- ja nuorisotoimet.
Eniten kunnissa käytetään Facebookia, sen jälkeen tulevat Youtube, Twitter ja Instagram. Suurin osa kunnista on Facebookissa, alle viiden tuhannen asukkaan kunnistakin 80 prosenttia. Sen sijaan Twitteriä käytetään alle kymmenessä prosentissa pikkukuntia.
Sosiaalisen median kanavia käytetään kunnissa eniten tulevista tapahtumista tiedottamiseen, kunnan tiedotteiden ja muun tiedon jakamiseen. Somea käytetään myös esimerkiksi kriisiviestintään ja palautteen vastaanottamiseen. Jonkin verran kerrotaan myös kunnassa valmisteilla olevista asioista.
Suomalaisista kunnanjohtajista noin kolmannes on toimii työnsä puolesta sosiaalisessa mediassa. Vuonna 2011 vain 11 prosenttia kunnanjohtajista toimi asiantuntijan roolissa somessa.
Merilappilaisista kunnanjohtajista Twitter-tilit on Tornion Timo Nousiaisella ja Simon Vivi Marttilalla . Kovin aktiivisia Twitter-keskustelijoita he eivät kuitenkaan ole.
Facebookista profiili löytyy vain Nousiaiselta.